Hetta och prisregn i Aten – IFLA WLIC 2019

Text: Anna-Maria Malm

Årets IFLA WLIC-konferens gick av stapeln i slutet av augusti i ett hett och soligt Aten. Över 3600 biblioteksproffs från över 140 olika länder samlades i det stora och moderna konferenscentret Megaron för att delta i konferensen. Finland var välrepresenterat med ca 50 deltagare.

Nordic Caucus, konferensöppning och utställningar

Konferensen började för min del med lördagens möte för nordbor –Nordic Caucus. I år var det Finlands tur att stå värd för mötet. Våra nordiska kolleger fick höra bl.a. om vårt nyöppnade centrumbibliotek Ode och om Finlands biblioteksförenings enkät till bibliotekspersonalen. I enkäten framkom att den typiska biblioteksanställda är en högutbildad, medelålders, finskspråkig kvinna. Av dem som svarat på enkäten var 90 %  entusiastiska över sitt arbete, men 72% var oroade över bibliotekens framtid. 

Själva konferensen, som i år hade temat “Libraries: dialogue for change” öppnades officiellt följande dag. Under öppningssessionen fick vi höra tal av bl.a. IFLA:s ordförande Gloria Perez-Salmeron och  njuta av en fin performans med element från den grekiska kulturen och av grekiska folkdanser.  

Under dagen öppnades också utställningsområdet där olika företag hade möjlighet att demonstrera sina produkter. Med fanns utställare som förevisade allt från bokplast till olika typer av skannrar och e-bokstjänster. Också olika biblioteksorganisationer och bibliotek, som t.ex. nationalbiblioteken i Indonesien och Ryssland hade egna utställningsstånd.

På årets konferens kunde man tävla om en gratisbiljett till nästa års konferens genom att samla stämplar vid utställningsstånden, vilket var ett fiffigt sätt att få konferensdeltagarna att komma i kontakt med utställarna.

Sessioner om gröna bibliotek, digitala tjänster för barn och mångkulturalism

Konferensprogrammet var, som det brukar vara på IFLA:s konferenser, fullspäckat med parallella sessioner av  vilka man hade möjlighet att delta i endast en liten del. En del av sessiorna livestreamades och kan ses på adressen https://2019.ifla.org/live-streaming/

Konferensdeltagarna fick tillgång till en app i vilken man behändigt kunde kolla programmet. Jag planerade noggrant i förväg vilka sessioner jag ville delta i, vilket var bra, men det blev en hel del ändringar i programmet i alla fall: ibland bytte jag session eftersom presentationerna inte var  på engelska (i programmet framkom det inte på vilka språk presentationerna hölls) eller så följde jag med någon kollega till en annan session än den jag hade tänkt delta i. 

Jag deltog bl.a. i en session som handlade om  EU:s upphovsrättslagstiftning och lobbande för bibliotek i  EU, en session om statistik och visualisering och en session om ett projekt för att få internetuppkoppling till den grekiska landsbygden. Jag hann också med att lyssna på några presentationer i en session som hette Lightning talks och bestod av ett stort antal bara några få minuter långa presentationer.

De tre intressantaste sessionerna jag deltog i handlade om bibliotek och hållbar utveckling, mångkulturalism, och digitala möjligheter och utmaningar i biblioteksservice för barn och ungdomar.

Den första av de här sessionerna: “Let’s Change Now: Library Driving Sustainability” drogs av Harri Sahavirta från Vallgårds bibliotek i Helsingfors. Harri Sahavirta hade också en egen presentation där han reflekterade över kriterierna för ett grönt bibliotek. Gröna byggnader och gröna kontorsrutiner är en viktig del av gröna bibliotek. Men bibliotekarierna bygger inte biblioteken, utan sköter dem. Byggnaderna är mer ett arbete för politiker, arkitekter och ingenjörer. Vi kan inte bygga om alla biblioteksbyggnader till att möta kriterierna för gröna byggnader, men vi kan handla i de byggnader vi har. Vi kan ha gröna samlingar och erbjuda öppen tillgång till tillförlitlig och uppdaterad miljöinformation. Vi kan dela utrymmen och föremål: biblioteket kan erbjuda ett gemensamt vardagsrum och arbetsrum, ICT-apparater och utlåning av föremål. Vi kan ha miljöutställningar och -evenemang, samt erbjuda mentorskap för t.ex. barn och beslutsfattare om miljöfrågor. Under sessionen presenterades också exempel på bibliotek runt om i världen som vunnit IFLA:s pris för gröna bibliotek.

Under sessionen ”Multiculturalism in Libraries Now 2016-2022 – Library Services to Multicultural Populations” berättade Marit Vestlie från Nationalbiblioteket i Oslo om Världens bibliotek . Världens bibliotek är en nordisk plattform som erbjuder digitalt material för språkliga minoriteter. Världens bibliotek innehåller e-böcker, så väl barnlitteratur, som skön- och facklitteratur för vuxna. Biblioteket innehåller också e-ljudböcker. E-böcker finns på arabiska, tigrinska, persiska, somaliska, turkiska och bosniska/kroatiska/serbiska. Tills vidare är det bara Sverige, Norge och Danmark som är med, men nästa steg är att få med Finland och Island och man vill också utöka antalet språk i tjänsten.

Under sessionen fick vi också höra om e-inlärningsplattformen LIB(e)RO vars syfte är att hjälpa minderåriga och unga vuxna flyktingar i Europa att lära sig det nya språket och komma in i de nya sociala och kulturella sammanhangen. Plattformen består dels av en del med läromedel för unga flyktingar och dels en del till stöd för bibliotekarier att utveckla socialt inklusiva läroutrymmen i sina bibliotek.

Sessionens sista presentation handlade om det mobila ECHO-biblioteket för flyktingar i Grekland. Biblioteket finns inrymt i en paketbil med böcker på t.ex. farsi, arabiska och turkiska, samt engelska och grekiska språkkurser. Bilen kör till flyktingläger och community centers i och omkring Aten. Det är inte bara samlingen som är viktig, utan också den mänskliga kontakten. När paketbilen kommer fram till sin destination välkomnar man vuxna och unga in i bilen där det förutom böckerna finns WiFi, bekväma stolar och resurser för språkinlärning. Utanför bilen sätter man upp bord och stolar och mattor att sitta på. Verksamheten som har pågått sedan 2016 sköts till största delen på frivillig basis med små resurser, men med desto större entusiasm.

Sessionen “Digital Opportunities and Challenges for Library Services to Children and Youthhandlade om olika aspekter på att använda digitala verktyg i bibliotekstjänster för barn och unga.Under sessionen fick vi höra om hur man i Berlin kombinerar kodning för barn med att främja läsandet och om biblioteksservice för unga via mobila apparater i ett ryskt bibliotek. Biblioteket har t.ex. gjort ett elektroniskt bibliotekskort, som kan användas som ett normalt lånekort och som dessutom visar aktuella evenemang på biblioteket. Biblioteket ordnar också utställningar med AR (Artificial Reality) och live streaming för unga biblioteksanvändare.

Salomon Hellman från Stockholms stadsbibliotek berättade om e-bokappen Bibblix för barn.  Barn använder inte traditionella bibliotekskataloger för att få boktips. Därför beslöt biblioteken i Stockholm, Malmö och Katrineholm att tillsammans göra en applikation med e-böcker riktad till 6-12 åringar. Böckerna i tjänsten kan läsas direkt på en surfplatta eller mobiltelefon. Kategorier och symboler i applikationen har valts tillsammans med barn. Man gör också listor kring vissa ämnen som t.ex. ”Börja skolan”. Biblioteken skriver boktipsen i samma stil som själva boken är skriven i. Biblioteken ser också till att nya böcker kommer in i tjänsten. Inom kort kommer fler kommuner i Sverige att kunna ansluta sig till Bibblix, över 100 bibliotek har visat intresse för att ansluta sig. Det är inte heller omöjligt att bibliotek i Finland kunde komma med i framtiden

Sessionens sista presentation handlade om de norska bibliotekens digitala läskampanj Sommarles för barn i klasser 1 -7.  Svaga läsare förlorar mera av sin läsförmåga under sommarlovet än starka läsare. Därför vill man med kampanjen få så många barn som möjligt att läsa under sommarlovet. I kampanjen har man använt sig av element från dataspel. Det är viktigt att varje barn som deltar får positiv respons. Sommarles har blivit populärt och nästan lika många pojkar som flickor deltar. Det har visat sig att de barn som deltar i kampanjen upprätthåller sin läsförmåga under sommaren. Socioekonomisk status hade inte heller betydelse eftersom böckerna kunde lånas på biblioteken, som är tillgängliga för alla. Den gemensamma kampanjen har också förenat biblioteken.  Målet är att i första hand få med alla kommuner i Norge, men man välkomnar också till samarbete med andra nordiska länder.

Poster sessionerna: allt från VR till böcker för barn på kinesiska landsbygden

Under IFLA-konferensen finns det möjlighet för bibliotek att ställa ut egna planscher om t.ex. någon tjänst eller evenemang. Under konferensen ordnades två postersessioner där de som hade gjort planscherna fick presentera dem. Under postersessionerna har man ett fint tillfälle att prata med biblioteksanställda runt om i världen. 

I år handlade många av planscherna om miljöprojekt och gröna bibliotek, som t.ex. ett projekt i Indien om ett bibliotek som drivs med solpaneler och ett bibliotek som har trädplanteringsverksamhet för att rädda den uttorkade Aralsjön. Det fanns också posters om t.ex. flera olika Makerspace, samarbete mellan bibliotek och den privata sektorn i Malaysia och om olika läsfrämjande projekt, såsom ett projekt där man för ut böcker till landsbygden i Kina. I Hongkong har man liksom i Finland problem med att få pojkar att läsa och där försöker man få dem att läsa med hjälp av dataspel.  På Taiwan hade man en liknande Fråga bibliotekarien tjänst som vi har här. Finland var representerat vid postersessionerna med t.ex. Vandas och Uleåborgs stadsbiblioteks gemensamma poster om VR-projekt och Uleåborgs stadsbiblioteks bokmetro.

Det märktes att det finländska biblioteksväsendet är välkänt, människorna jag pratade blev intresserade då de hörde att jag var från Finland och flera hade också deltagit i IFLA-konferensen i Helsingfors. 

Seger för Ode, Cultural event och Akropolis

På tisdagen, under konferensens tredje dag deltog jag, liksom de flesta andra finländare i utdelningen av priset Public Library Award. Priset vanns ju som känt av vårt centrumbibliotek Ode. Innan priset utlystes presenterades Ode och de andra biblioteken som var med i finalen: Green Square Library and Plaza i Australien, Bibliotheek LocHal i Nederländerna  och Tūranga – Christchurch Central Library  i Nya Zeeland.

Förutom att Ode blev valt till årets bibliotek uppmärksammades Finland under konferensen också med pris till stadsbiblioteken i Esbo och Vanda och den tidigare överbibliotekarien vid Nationalbiblioteket doktor Kai Ekholm fick en förtjänstmedalj för sitt arbete med att främja yttrandefriheten och människors rätt till sitt kulturarv. Esbo stadsbibliotek tilldelades priset Metropolitan Libraries Short Film Award för videon ”100 Reasons why these Finnish Libraries are the Best in the World” och Vanda stadsbibliotek fick andra pris i tävlingen IFLA PressReader International Marketing Award för sin marknadsföring av appen Taskukirjasto (Pocketbibban).

Efter att Ode hade valts till årets bibliotek träffades ett 30-tal finländare för att fira segern. Finlands biblioteksförening bjöd oss på ett vinglas på en liten, trevlig uteterass, ett stenkast från kulturcentret Stavros Niarchos Foundation Cultural Center, dit vi fortsatt för att delta i IFLA:s Cultural event för konferensdeltagarna. Kulturcentret som ligger en bit utanför Atens centrum är definitivt värt ett besök. Den stora och fina byggnaden som stod färdig år 2016 innefattar Greklands nationalbibliotek och nationalopera. Vi hade möjlighet att både gå in i biblioteket och operan och promenera på byggnadens tak som förvandlades till en park!  Själva kulturevenemanget hölls utanför byggnaden. Vi blev bjudna på utsökt grekisk mat och sedan vankades det mera grekiska folkdanser och musik.

Så mycket av Aten hann jag annars inte se, eftersom konferensen var fullspäckad med program. Men mitt hotell var lämpligt nog beläget i Atens gamla centrum, så på kvällarna kunde jag njuta av värmen och vandra omkring på de med souvenirförsäljare och turister fyllda gatorna i närheten av hotellet. Akropolis hade jag tillfälle att besöka innan lördagens nordiska träff och en kväll hade jag också tid med ett snabbt besök i det vackra och relativt nya, men rätt så traditionella Akropolismuséet Jag hann också med att se vaktparaden vid parlamentet, äta gyros och tillsammans med ett par kollegor ta en kvällsdrink på hotellets takterrass med utsikt över det fint upplysta Akropolis.

Koulutustyöryhmä kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseen

Koulutustyöryhmän kolmas, ja samalla tämän vuoden viimeinen kokous, pidettiin Oulussa 5.11. Aiheina meillä oli tällä kertaa kaksi isoa kokonaisuutta: oppimisalustan käyttöönotto ja koulutustyöryhmän tavoitteet.

AKE-kirjastoissa on pohdittu osaamisen kehittämisen pitkäjänteisempiä käytäntöjä jo jonkin aikaa, ja tässä yhteydessä on esille nostettu myös jonkinlaisen oppimisalustan hyödyntämistä osana koulutuksia. Turku ottikin tänä vuonna Moodle-pohjaisen oppimisalustan käyttöön osana digitaitojen oppimista. Koulutuskokouksessa saimmekin kuulla esittelyn Turun Libopista pohjustuksena yhteiselle pohdinnalle siitä, laajennetaanko Libopin käyttöä myös muille alueille, ja mitä tämä merkitsee käytännössä AKE-kirjastojen, ja alueen muiden kirjastojen näkökulmasta.

Kuvituskuva
Joku tarkkasilmäinen ehkä huomaa, että kuva ei ole meidän koulutuskokouksestamme, mutta tunnelma toki oli yhtä vakava ja pohdiskeleva…
Lue lisää

Barnbiblioteksträff 25.9.2019 i Tammerfors ”Beroendeframkallande dag”

Text: Catharina Latvala, Borgå stadsbibliotek

Tidig väckning, grått och regnigt.
Vad får nästan sextio personer att en ruggig septembermorgon ta sig till Tammerfors från både när och fjärran?

Den första svenska träffen någonsin för barnbibliotekspersonal från hela Svenskfinland förstås.
Väl framme bjuds det på kaffe och läckra ostsmörgåsar. Det vankas också ett härligt vimmel, många glada återseenden, glada skratt och varma kramar.

Foto: Anneli Haapaharju

Efter att alla bänkat sig i Pihlaja-salen i Metsobiblioteket hälsade Susanne Ahlroth från RFV deltagarna välkomna till den första gemensamma träffen för hela Svenskfinland och presenterade sig själv och Catharina Latvala och Anneli Haapaharju, som alla representerade arrangören, dvs. ÅKE. Och vem är då ÅKE? ÅKE är den svenska samarbetsgruppen för utvecklingsuppdrag och i gruppen ingår representanter från RFV:s svenska enhet för bildningsväsendet, från Borgå, Helsingfors, Vasa och Åbo stadsbibliotek samt från biblioteken.fi.

Temat för dagen var Vägar till litteraturen – om läsfrämjande kampanjer och projekt.

Belinda Kardén från Utbildningsstyrelsen inledde med att berätta om Läsrörelsen och Lyft språket! Läsrörelsen uppgift är att koordinera, att skapa nätverk och att delta i projekt. Belinda berättade om program som elever gjort till bokmässa, kolla in dem om ni besöker mässan. Hittas under rubriken Prata bok. Belinda påminde också om att höstlovet är LÄSLOV!

Foto: Susanne Ahlroth

Läsambassadörerna Henrika Andersson och Amanda Audas-Kass presenterade sig själva och sitt arbete. Henrika skissade en biblioteksmeny där man kan få dikter som förrätt, Knausgård som huvudrätt och Isols bilder som efterrätt. Det ni!
Amanda vågade inför den månghövdade publiken erkänna att hon i en flytt slarvat bort en hög biblioteksböcker.

Du är förlåten, Amanda. Speciellt som du talade så fint om biblioteken, om hur man kan vara en alldeles utmärkt bibliotekskund helt oberoende av sin plånboks tjocklek.

Foto: Susanne Ahlroth

Följande i tur var Mervi Heikkilä från Seinäjoki stadsbibliotek, som inledde med att beklaga sin dåliga svenska. Onödigt, Mervi, det gick hur bra som helst! Heja! Seinäjoki stadsbibliotek har fr.o.m. 1.1.2020 den riksomfattande specialuppgiften som gäller bibliotekstjänster som främjar barns och ungas läsande. Seinäjoki har redan börjat förbereda sig inför uppgiften genom att fråga biblioteken vad de önskar sig av specialuppdraget.

Sedan var det dags för förlagen, Förlaget M och Schildts & Söderströms, som presenterade nya böcker. Förlagen fick positiv respons för sin barnboksutgivning, det finns nu många fina finlandssvenska böcker för barn och unga. Det som saknas är faktaböcker, det finns barn som varken vill läsa skönlitteratur eller googla. Det lönar sig att kolla in förlagens hemsidor, där finns handledningar till en del böcker och mera är på kommande.

Före lunch fick vi ännu lyssna till Maija Kurjenluoma som presenterade tjänsten Lukulumo/Polyglutt. Tjänsten ger tillgång till ett stort utbud av bilderböcker inlästa på flera olika språk och man kan testa den 30 dagar kostnadsfritt. Bibbor kan använda tjänsten i dagisverksamheten, t.ex. under sagostunder. Maija fick många frågor om tjänsten, som redan används av en del bibbor medan andra ännu funderar. Det lönar sig säkert att utnyttja erbjudandet om gratis testning!

Ännu en Maja före lunchen! Maja Ottelin från Sydkustens landskapsförbund berättade om Sydkustens bokpaket till dagisar. Paketet innehåller sju nya barnböcker och ett inspirationsmaterial för läsning i daghemmen. 200 daghem har fått bokpaket. Inspirationsmaterialet finns tillgängligt för alla, böckerna kan man låna på bibban om man inte fått paketet. Maja funderade också lite kring de ansökningar som kom från daghemmen. Vissa uppgav att de kommer att läsa böckerna vid vilan, andra hade planer på att göra drama och annat skoj med böckerna. Vilka av dessa månne har störst behov av bokpaket & inspiration??

LUNCH. Supergod indisk mat. Hoppas alla åt lika gott!

Inför en mätt och belåten publik inledde Melina Aremaa och Riina Kantola med att presentera Läsrörelse i familjerna, som är ett gemensamt projekt för Lojo, Högfors och Borgå. Projektet har precis kommit i gång och har som mål att nå familjer med barn under skolåldern, speciellt familjer som inte är biblioteksanvändare. Nyckelord är samarbete mellan olika aktörer och bestående verksamhetsmodeller.

Cilla Eriksson berättade om ett liknande projekt i Helsingfors, rådgivningsprojektet Läs för mig!, där man samarbetar med bl.a. rådgivningar, logopeder och ordkonstledare. Målet är att främja högläsningen i familjerna och uppmuntra till biblioteksbesök.
Mycket på gång i småbarnsvärlden, men det ska förvisso börjas i tid. Eller som Förlagets Sara Enholm Hielm sa: Ingen eller väldigt få blir läsare i tjugoårsåldern…

Sen en relativt långväga inspiratör, Lena Sågfors från Kronoby. Lena berättade om Läspulsen, som utarbetats vid Vasa stadsbibliotek. Man har skapat konkreta produkter, färdiga att användas. Vilken lycka för oss alla, som kämpar med tids- och resursbrist och ibland (sällan, men dock) lider brist på idéer! Och vilken härlig kommentar av elev, som blivit utsatt för Läspulsen: ”Ärsyttävää, sä herätit mun lukutoukan!”
Alla Library Lovers, upp till kamp för att väcka mängder av bokmalar!

Foto: Susanne Ahlroth

Lena fortsatte med att tillsammans med Cilla berätta om Lukuklaani. Lena och Cilla har tillsammans sammanställt ett bokpaket för åk 7-9 och till paketet finns också en fantastisk handbok för undervisningen. Ingenting hindrar att också vi på biblioteken stjäl idéer och inspiration ur handboken.

Tobias Larsson fungerar som Läsinspiratör Junior inom Helmet, vilket härligt jobb! Barn och unga kan få hjälp av Tobias med att komma igång med läsning eller att komma vidare om det känns som att man kört fast. Den unga läsaren kan välja mellan att få en boktipslista, en bokpåse eller ett personligt bokprat med Tobias.

I Åbo har man ordnat babyvecka sedan år 2009 – en vecka med kultur- och läsinspiration för de riktigt små. Anna Edgren berättade om olika saker man ordnat under babyveckan genom åren och om de speciella utmaningar program för bebisar kan föra med sig, t.ex. barnvagnsparkering 😊

Leena Pylkkö från Åbo har studerat Babykognition och vi fick höra intressanta forskningsresultat. Det har i olika studier visat sig att den vuxnas uppmärksamhet förlänger barnets uppmärksamhet, att barnet fokuserar en längre tid tillsammans med en vuxen. Barn och vuxna tillsammans är alltså det som gäller!

Fantastiskt hur mycket läsfrämjande vi gör! Och hur villiga alla är att dela med sig!

KAFFEPAUS. Med bullar, tack Jan! (någon hade föreslagit frukt, då sa Jan med kraft: Det ska vara bulle!)

Men.
Det behövs också annat än motivation, idéer och glatt humör.
Pengar.

Vi fick efter kaffet ta del av tre presentationer av understöd man kan ansöka om för olika projekt. Sanne Ahlroth redogjorde för de statsunderstöd för bibliotek man kan ansöka om och viktiga saker att beakta i samband med dessa understöd.

Viveka Åberg från SFV presenterade de understöd man kan få och poängterade att de har löpande ansökningstid. Och så har de ett alldeles fantastiskt ställe, Lillholmen, där en bibliotekarie hyresfritt kan vistas 16.7-15.9.

Anna Wilhelmsson från Svenska Kulturfonden redogjorde för de understöd man kan få från fonden. Kultur på bibban och understöd för fortbildning har fri ansökningstid under hela året, ansökningstiden för projekt är november. Kultur på bibban ska verkligen helt konkret ske i biblioteket, tanken är att locka mänskor till bibban. Just så vill vi ha det!

Efter en programspäckad dag var det ännu dags för den obligatoriska workshopen. Anne Suvanto från Borgå AKE delade ut lappar där vi i grupper fick skriva våra hälsningar till alla aktörer som haft presentationer. Tack Anne, för en kort och koncis workshop, mera skulle vi inte ha mäktat!

En kommentar i utvärderingen av dagen: ”Två dagar nästa gång? Inspirerande (och nästan beroendeframkallande) dag. Fantastiskt jobbat och stort tack till alla arrangörer och presenterare!”

Vi ses på nästa träff!

Presentationerna och hälsningarna från workshoppen har lagts upp i Regionförvaltningsverkets Materialbank

IFLA WLIC 2019 Ateena

Teksti ja kuvat Tuomas Aitonurmi

Osallistuin IFLA WLIC -konferenssiin ensimmäistä kertaa Ateenassa 2019, ja kerron tässä tekstissä konferenssiviikkoni pääkohdat tapahtumajärjestyksessä.

Akropolis

Saavumme paikalle perjantai-iltana. Ennen konferenssin virallista alkua olen turisti. Syön hyvin, ihmettelen kaupunkia, epätodellisen näköisiä kukkuloita ja yölläkin huokuvaa lämpöä. Lauantaina aamupäivällä käyn Akropoliilla ja otan häkellyksissäni varmaan sata kuvaa. Käyn Akropoliin museossa ja kuvaan vähän lisää. Syön Plakan alueella mainion lounaan, sitten menen ydinkeskustassa sijaitsevalle hotellille viilentymään. Illalla on Nordic Caucus, pohjoismainen tapaaminen, jonka Suomen kirjastoseura tällä kertaa järjestää. Se on minun osaltani konferenssin startti. Kirjoitan ensimmäisen pätkän tätä tekstiä odotellessani metroa keskusaukio Syntagmalta konferenssikeskus Megaronille; vuorovälit ovat pidemmät kuin metroissa yleensä.

Koska olemme Ateenassa, länsimaisen demokratian alkulähteillä, ajatukset luonnollisesti etsiytyvät kirjastojen demokratiatyöhön muuttuvassa maailmassa. Tämä tulee esiin myös puheessa, jonka Suomen kirjastoseuran varapuheenjohtaja Juha Manninen pitää Nordic Caucusin alussa. Tapaaminen sopii mainiosti sen kartoittamiseen, keitä suomalaisia kollegoja paikalle on toistaiseksi saapunut. 

Sunnuntaiaamun IFLA-ensikertalaisten session jälkeen keskustelen turkulaisen kollegan kanssa, ja tapaan mm. Viron kansalliskirjaston työntekijän, joka kertoo virolaisten nuorten kirjastolaisten verkostosta ja kannustaa innostuneena meitä perustamaan vastaavan Suomeen. Keskustelua aiheesta jatketaan myös Kirjastoseuran edustajien kanssa ja ideaa pidetään hyvänä. Osallistun illalla Six d.o.g.s. -nimisessä baarissa pidettävään epämuodolliseen tapaamiseen, jonka järjestäjänä on IFLA New Professionals Special Interest Group. 

Maanantaiaamuna IFLAn presidentti 2017–2019, Glòria Pérez-Salmerón, puhuu vahvasti sen puolesta että kaikki maailmassa voisivat hyötyä muutoksesta, jota kirjastot ajavat. Dialogia hän pitää muutoksen käynnistämiselle keskeisenä: täytyy esittää kysymyksiä. Kuunteleminen on demokraattiselle dialogille olennaista. “Dialogit, joita olen käynyt, ovat muuttaneet minua. En ole sama ihminen kuin neljä vuotta sitten.”

Sessio sisältää kolme dialogia: “Breaking the silos” on ensimmäinen. “Emme muuta maailmaa tarpeeksi”, toteaa New Professionals -ryhmän aktiivi. Vahvana ja vuorovaikuttavana ammattilaisryhmänä voimme liikkua nopeamminkin, mutta miten? “Knowledge is power”, ja se on myös meidän voimamme. Mietin, että kirjastojen hallussa on yhä olennainen, arvokas tieto, sen arvioinnin kyky, ja keinot löytää parhaat lähteet ammattitaidolla. Kuulemme Tyynenmeren maiden kirjastojen yhteistyöstä ja lakikirjastojen väen työpajoista, joita järjestettiin ympäri Afrikkaa 19 eri maassa. “Emme pysty ajattelemaan boksin ulkopuolelta, jos emme työskentele myös kirjastojen ulkopuolella.” Kirjastotyöntekijöiden monipuoliset taidot voivat auttaa monenlaisen työn tekemisessä, erityisesti ihmisten auttamisessa ja asiakaspalvelutehtävissä.

Toisen dialogin aihe on “Delivering the sustainable development goals”. Yksi esityksistä on espanjaksi, ja huomaan unohtaneeni hyvin paljon siitä, mitä opin kolmella espanjan kurssillani kymmenisen vuotta sitten. Dialogin loppukeskustelussa todetaan, että tarvittava “mindsetin” muutos liittyy jakamiseen ja kuuntelemiseen. Monet ajattelevat, ettei meillä ole paljoa jaettavaa, mutta se ei varmasti ole totta; itse kunkin on siirryttävä puhumisesta kuuntelemiseen. Osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen esimerkiksi tapahtumien streamauksella on tärkeää IFLAn toiminnalle. 

Session “Artificial Intelligence and Data Mining to transform knowledge management and information services in libraries and information organizations” alussa huomaan edellä istuvan tuntemattoman osallistujan selaavan läppäriltään artikkelia Oodi-botista. Ensimmäinen esitys käsittelee aluksi samanlaisia asioita kuin alkuvuodesta järjestetty tekoälyseminaari. Kun päästään datanlouhintaan, se muuttuu mielenkiintoiseksi: miten metadataa ja sisällönkuvailua voidaan käsitellä louhimalla? Oma kulmani tähän on tietysti kirjallisuuden sisällönkuvailu, sisältöjen avaaminen metadatalla ja erityisesti linkitetty data. Toinen esitys käsitteleekin linkitettyä dataa kirjastojen näkökulmasta: on siirryttävä semanttiseen verkkoon, jonka kautta saa mahdollisuuden yhdistää dataansa ulkoisiin tietokantoihin, saa käyttöön kansainvälisen tietoympäristön, ja kehitys jatkuu koko ajan. Esityksen aiheena on Yewno, tekoälyä hyödyntävä, automaattista sisällönkuvailua toteuttava sovellus, joka analysoi tekstikokonaisuuksia, löytää sieltä automaattisesti nimiä, teemoja ja luo yhteyksiä. Seuraavana on Headain esitys Oodi-botista, jota esiteltiin myös aiemmin mainitussa tekoälyseminaarissa. Vaikka olen kokeillut Obottia itsekin, esitys antoi taas uusia tietoja siitä. Täydellisessä maailmassani tällainen automaattinen suosittelutapa voitaisiin yhdistää esim. Kirjasammon teostietosivujen yhteyteen. Botin käyttöliittymässä on toteutettu periaatteita, joilla on toimittu Kirjasammossakin: käyttäjä voi löytää kiinnostavia teoksia heti etusivulta tekemättä yhtään tekstihakua. Min Hoon Ee Singaporesta puhuu tekijätiedon tuottamisesta linkitetyn tiedon muotoon – tätäkin on tehty jo Kirjasammon parissa. Singaporelaiset ovat käyttäneet Wikidataa tekijätiedon täydentämiseen. 

Unescon sessiossa tulee esiin, miten arabimaiden alueella on vaikea toteuttaa kulttuuriperinnön säilyttämisen projekteja, koska alueella on neljässä maassa meneillään vakavia konflikteja – resursseja ei tietenkään tässä tilanteessa ole juuri käytettävissä kulttuurityöhön. Jo monennen kerran tällä viikolla olen kohdakkain omien etuoikeuksieni kanssa työelämän alueella. Kokemusten kuuleminen eri puolilta maailmaa on tärkeää myös perspektiivin saamiseksi.

Megaron konferenssisali

Tiistaiaamuna näen puolivälistä alkaen Harri Sahavirran vetämän session “Let’s Change Now: Library Driving Sustainability”. Kuulen mm. esityksen Hongkongin kiinalaisen yliopiston kirjastolta tavoista, joilla he ovat edistäneet ekologista toimintaa konferenssiensa yhteydessä. Yhteenvedossa todetaan, että johdon aktiivisuus määrittää paljon sitä, miten työntekijöitä koulutetaan kestävän kehityksen asioissa. Jonkun pitää koordinoida asioita, kuten esim. Helsingissä tehdään: joka kirjastossa on yksi vastuuhenkilö. Kuulemme yleisöstä kommentin Climate reality project -toiminnasta, jonka kautta voi saada ilmaiseksi puhujan ilmastoasioista myös kirjastoonsa.

Käyn kuuntelemassa session “From the catalogue to the virtual information space”. Panos Constantopoulosin esityksessä puhutaan mm. digitaalisesta kuratoinnista, joka on noussut olennaiseksi omassakin työssäni. Kaavio hakemisen ja löytämisen prosesseista muistuttaa myös Kirjasammon käyttämää mallia. Yllätyn, että ontologioihin perustuvaa kulttuuriaiheista tiedontallennusta tehtiin CLIO-systeemissä jo 90-luvulla. Kun lisää esimerkkejä ontologioiden hyödyntämisestä tietokannoissa esitetään, Suomi ja SeCo-ryhmä pääsevät myös esille, kun Sotasampoa käytetään yhtenä esimerkkinä. Olisihan Kirjasammon voinut tässä myös mainita nimenomaan kirjastopalveluna, joka käyttää ontologiapohjaista tiedontallennusta. 

Posterisessiossa käyn Pekingin yliopiston kirjaston posterilla kuulemassa, miten he ovat parantaneet omia verkkopalvelujaan. Olen erityisen kiinnostunut suosituksista, joita he antavat sivuillaan käyttäjille näiden toiminnan perusteella. Selviää, että he käyttävät omia koodaajiaan suositusten tekemiseen, joten palveluja ei tarvitse ostaa ulkopuolelta. Lisää ohjelmointityövoimaa myös yleisten kirjastojen verkkopalveluihin, on viestini Suomeen! 

Pikaisen lounaan jälkeen julkistetaan Public Library of the Year 2019 -voittaja finalistien esittelyiden kera, ja kaikkihan tietävät miten siinä käy, onnea Oodille! 

Illalla vietetään “cultural eveningiä” henkeäsalpaavan suurella Stavros Niarchosin kulttuurikeskuksella, joka sisältää mm. Kreikan kansalliskirjaston kokoelmat ja kansallisoopperan. Sitä ennen on mukava tavata suomalaisia kollegoita Kirjastoseuran tarjoamilla viinilasillisilla – väkeä saapuu paikalle yli 30. Kuulen mm. Jyväskylän kaupunginkirjastolta kuulumisia, jotka kuulostavat hyviltä ja toiveikkailta nuorten lukemisen edistämisen suhteen. Virkistävää välillä näinkin päin! 

Keskiviikkona iltapäivän puolella menen kuuntelemaan sessiota aiheesta IFLA Metadata Reports, mutta en saa siitä paljoa irti, osittain siksi että esitykset lakkaavat yhdessä vaiheessa toimimasta ja pitää yrittää keskittyä pelkkiin puheisiin. Esitykset tuntuvat keskittyvän lähinnä työryhmätoimintaan (“tässä kiva kuva kokouksestamme”) ja valmistuviin tai valmistuneisiin raportteihin. Metadata-aiheisen uutiskirjeen olemassaolo on kiinnostava uusi tieto. 

Viimeinen WLIC-päivä on mitä sopivinta aloittaa “Library Love Stories”-aiheisella markkinointisessiolla. Kuulemme Library Lovers Day -kampanjasta, jota Australiassa on tehty vuodesta 2006 alkaen. Päivää vietetään 14. helmikuuta, ja australialaisilla on suunnitelmissa ylittää Valentine’s Day -hashtagin määrä somessa ensi vuonna. Vuonna 2019 asiakkaita kannustettiin kirjoittamaan 200 sanan tarinoita, joiden piti alkaa “there’s love to be found in the library”, ja paras palkittiin. Näemme myös videolta kosinnan kirjastossa, suloista. Esiin pääsee lisäksi näkökulma teemaan Malesiasta. Heidän työnsä tuloksena syntyi seitsemän pointtia siitä, mitä kirjastoissa rakastetaan: Attraction (esim. tilojen), Collection, Environment (hiljaista vai ei), Facility & Furniture, Marketing, Security. Ranskassa oli tehty teemaa koskeva radio-ohjelma. Länsi-Afrikan edustajan esitys on ranskaksi, emmekä löydä englanninkielistä kanavaa vaikka olemme varautuneet kuulokkeilla, mutta esityksen kuvat ja tekstit vaikuttavat hauskoilta. Mukana on myös ikävämpiä teemoja, kun puhutaan kirjastossa tapahtuvasta ahdistelusta. Iranin esityksessä käytetään pohjana vanhaa persialaista runoa, jonka teemoja ja aiheita oli analysoitu, ja niiden avulla kyseltiin teineiltä kirjastossa heidän ymmärrystään ja käsityksiään rakkaudesta. “Joskus on ongelmana, että kirjastolaiset rakastavat kirjoja enemmän kuin ihmisiä”, poimin sitaatiksi keskustelusta. Olisin odottanut sessiolta enemmän markkinointikeskustelua ja kirjastojen imagoasiaa, enkä niin “filosofiseksi” yltynyttä keskustelua. No, lisäksi pääsemme huutamaan “We, librarians are rockstars!”

Viimeisenä kirjastoammatillisena ohjelmana kuuntelen session “Digital Opportunities And Challenges for Library Services to Children and Young Adults”. Ensimmäisessä esityksessä kerrotaan koodauksen käyttämisestä perinteisemmän kirjastotyön opettelemisen yhteydessä. Sen tuloksena lapset oppivat kirjastonkäytön lisäksi mm. että perinteinen media elää rinnakkain digitaalisen kanssa. Bibblix on ruotsalainen e-kirjasovellus 6–12-vuotiaille lapsille, ja sitä tehdessä on haastateltu sekä lapsia jotka lukevat paljon että lapsia jotka eivät lue. Myös sovelluksen ulkoasua ja symboleja on suunniteltu yhdessä lasten kanssa. Kirjasuositukset ovat kirjastolaisten kirjoittamia, mutta tekstit noudattelevat samaa tyyliä kuin kirjassa itsessään on käytetty. Haasteita ovat olleet esimerkiksi Ruotsin laki liittyen kuntien väliseen yhteistyöhön, se että e-kirjojen alustalla tarvitsi vähintään 13-vuotiaan henkilötodistuksen, tekniset seikat, ja se että sovellusta on toistaiseksi käytetty enemmän Tukholman vauraimmilla alueilla, joten markkinointia on lisättävä myös lähiöissä. Tuloksia on joka tapauksessa tullut: sovellus on lisännyt lasten e-kirjojen käyttöä. Venäläisten esityksessä kerrotaan nuorten käyttäjien tavoittamisesta esim. Telegramin kautta. Hyvänä ideana tarttui mieleen myös kirjaston wifin tarjoaminen siten, että käyttäjä ohjataan verkkoon kirjautumisen jälkeen sivulle, jossa on listattuna kirjaston e-aineistopalveluita ja tietokantoja, jotka ovat asiakkaan käytettävissä wifin kautta. Kirjaston verkkopalveluiden tulisi näyttää hyviltä ja houkuttelevilta erityisesti mobiilinäkymässä. Kuulemme myös lasten lukukilpailusta Norjassa. Poikia on saatu osallistettua nimenomaan digitaalisella lukemiskampanjalla paljon aiempaa enemmän.

***

Miten matkan ja konferenssin voisi jälkikäteen tiivistää? Häkellyin ensikertalaisena sekä siitä, että paikalla todella oli yli 3 000 kirjastotyöntekijää ympäri maailman yhden katon alla, että siitä, miten vaikuttava kaupunki Ateena kaikkine historian kerroksineen on. Nautin hyvistä ravintoloista (suosittelen erityisesti Psyrin aluetta) ja hienoista maisemista, kattoterasseista joilta näki valaistun Akropoliin iltaisin. 35 asteeseen nousseesta päivälämpötilasta en nauttinut, mutta sen sieti. Konferenssissa tuntui, että kirjastoväki ponnistelee maailmalla pääpiirteissään samankaltaisten asioiden parissa, vaikka resurssit ja tilanteet olisivat eri maissa todella erilaiset – kuulinkin jo etukäteen todettavan, että WLICin aikana huomaa myös tietynlaisen kirjastokuplan jossa elämme. IFLAn johtoportaan puheissa toistettiin globaalin vallankumouksen mahdollisuutta: kirjastotyötä tekevien täytyy olla viemässä maailmaa uudenlaiseen aikaan erityisesti ympäristön ja luonnon huomioimisessa. Viesti on, että emme voi enää jatkaa kuten ennen – siksi on kehityttävä ja alettava vaikuttaa tavoilla, jotka nousevat kirjastolaisten omista vahvuuksista ja osaamisalueista.


***

IFLA WLIC 2019 Satellite Meeting – Robots in Libraries, Challenge or Opportunity?

IFLAN Robots in Libraries –satelliittikonferenssi järjestettiin Wildaun Teknillisessä yliopistossa juuri ennen Ateenan IFLA-konferenssia, eli 21. – 22.8. Wildau sijaitseen Berliinistä n. 50 kilometriä kaakkoon ja on vanhaa teollisuusaluetta, joka aikanaan kuului Itä-Saksaan. Nykyinen yliopistoalue on ollut veturitehdas, jonka vanhat ja hyvin säilyneet rakennukset ovat nyt siis yliopiston käytössä. Teknillinen yliopisto aloitti toimintansa Wildaussa 1991 ja opiskelijoita on tällä hetkellä yli 3600, joista 18 % tulee muualta kuin Saksasta. Koulutuksessa painotetaankin työelämälähtöisyyden lisäksi kansainvälisyyttä, ja opiskelijoita kannustetaan suorittamaan osa opinnoistaan ulkomailla. Aktiivinen yhteys elinkeinoelämään puolestaan takaa yliopistolle myös ulkopuolista rahoitusta.

Wildaun yliopiston aluetta konferenssitiloineen

Robots in Libraries – konferenssi nimensä mukaisesti keskittyi robotiikan ja automaation käyttöön kirjastoympäristössä. Esitysten aiheet vaihtelivat eettisistä kysymyksistä käytännön ratkaisuihin. Esiintyjät muodostivat laajan kirjon kirjastojen henkilöstöstä tutkijoihin, tekniikan alan opiskelijoihin ja yrityselämän edustajiin. Seuraavissa kappaleissa muutamia mielenkiintoisia poimintoja konferenssin annista.

Professori Ping Fu kertoi Wuhanin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin inventointirobotin tarkkuutta ja tehokkuutta kokoelman inventoinnissa. Tutkimustulos osoitti, että tutkimuksen kohteena ollut robotti nopeutti selkeästi inventointiprosessia. Koeotoksessa verrattiin henkilökunnan ja robotin käyttämää aikaa tietyn teoslistan teosten hakuun. Robotti selvisi tehtävästä 32 % nopeammin.

Juja Chakarova Max Plank Instituutin kirjastosta Luxemburgista pohti esityksessään sitä, miten robotiikkaa voitaisiin hyödyntää parhaiten kirjastoissa. Henkilökunnan työaikaa menee paljon sellaisten rutiinitehtävien hoitoon, joihin voisi löytyä apu tekniikasta. Monissa kirjastoissa esimerkiksi tehdään säännöllisesti kokoelmien inventointia, niin myös Max Plank Instituutin kirjastossa, jossa päätettiin ottaa käyttöön Tory-robotti tehtävää suorittamaan. Toryn on valmistanut saksalainen MetraLabs, joka valmistaa ja kehittää erilaisia teollisuusrobotteja. Tory selvisi 35 000 RFID-tunnisteella merkityn niteen inventoinnista tunnissa ja sen tarkkuus oli 99.11 %. Tory jatkaa työtään kirjastossa inventoimalla aineiston yön aikana, ja lähettämällä sen jälkeen aineiston paikannustiedot asiakasliittymään.

Yi Chin Liau Singaporen kansalliskirjastosta kertoi, että Singaporeen on valmistunut vuoden 2017 jälkeen kuusi uutta kirjastoa, joissa kaikissa on hyödynnetty robotiikka ja automaatiota. Monia raskaita ja paljon henkilöresursseja vaativa tehtäviä on pyritty helpottamaa robotiikan avulla. Itsepalvelu on käytössä laajalti ja esimerkiksi mobiililainaamista käytetään paljon. Hyllyrobotit, (self reading robots), skannaavat itsenäisesti kirjahyllyt kirjaston sulkeuduttua ja lähettävät ajantasaiset paikannustiedot aineistosta asiakasliittymään. Samalla henkilökunta saa myös listauksen, josta käy ilmi väärässä paikassa sijaitsevat aineistot. Käytössä on myös mobiileja palautusautomaatteja, jotka kuljettavat palautuneet teokset lajitteluautomaattiin, joka osaa erotella mm. suositut teokset siirrettäväksi niille varattuun hyllyyn.

Singaporen kirjastojen robotiikkasuunnitelmia

Gabriel Recatala Jaumen yliopistosta esitteli robotiikkalaboratorion kehittämää kirjastorobottia, joka paitsi paikansi teoksen kirjaston kokoelmasta, niin pystyi myös tarttumaan hyllyssä sijaitsevaan haluttuun teokseen. Siinä missä suurin osa esitellyistä roboteista käytti tunnistukseen RFID-teknologiaa, Jaumen yliopiston robotti käytti OCR-tunnistusta kirjan signumin mukaan.

Konferenssin viimeisen esityksen piti Philipp Müller Wildaun robotiikkalaboratoriosta. Laboratorio hankki vuonna 2016 humanoidirobotti Pepperin, josta on kehitetty apulainen yliopiston kirjastoon. Kirjasto on asiakkaille auki 24/7 ja Pepper on asiakkaiden apuna esimerkiksi silloin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla. Pepper –robotit kommunikoivat ihmisten kanssa pääasiassa tabletin välityksellä. Wildaussa on sitä vastoin tarkoitus toteuttaa kommunikointi puhuen, jotta tabletista voitaisiin luopua. Uutta Wildaun kehitystyössä on se, että pohjana on open-source ohjelmisto, eikä kaupallinen tuote, kuten esimerkiksi Amazonin Alexa. Tällöin mm. robotin keräämä data jää kirjaston omaan käyttöön. Lisäksi Wildaussa kehitetään englanninkielen sijaan saksan kieleen perustuvaa puheentunnistusohjelmaa. Pepper oli tavattavissa myös konferenssin väliajalla ja sen ”sisko” Wilma oli paikalla kirjastossa.

Konferenssi antoi hyvän läpileikkauksen siihen, mitä robotiikkaa on jo kirjastoissa käytössä, sekä millaista kehitystyötä maailmalla tehdään. Yllättävää oli se, miten paljon esimerkiksi paikannukseen käytetään jo nyt erilaista robotiikkaa. Mielenkiintoista on seurata alan edelläkävijöiden kehitystyötä. Esimerkiksi Jaumen ja Wildaun yliopistojen kokeiluista kannattaa olla kuulolla. Tällä hetkellä eletään vielä varovaista kokeilun aikaa, mutta tilanne voi olla jo toinen muutaman vuoden kuluttua. Perusajatuksena kaikessa on työn helpottaminen ja henkilökunnan osaamisen käyttäminen niin, että se parhaiten palvelee asiakasta ja mahdollistaa henkilökunnalle mielekkäät työnkuvat. Tavoitteena ei ole robotiikka kirjastossa, vaan hyvin toimiva ja asiakkaan tarpeet täyttävä kirjasto.

Tekoäly tuli töihin!

Viime viikon torstaina Helsingin kaupungintalolla järjestettiin ensimmäinen yhteistyöseminaari kokoonpanolla Helsingin kaupunginkirjasto, Kansalliskirjasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Aiheeksi olimme valinneet tekoälyn, jota lähdettiin avamaan eri näkökulmilla aiheeseen.

Tilaisuuden avauspuheevuoron piti Matti Sarmela. Matti johdatti päivän teemaan taustoittamalla tekoälyn käsitettä ja historiaa, sekä valoittamalla sitä, mitä tekoäly voisi merkitä kirjaston toiminnassa.

Ensimmäisen esityksen päivän aiheesta piti Antti Merilehto. Merilehdon esitys avasi osuvasti tekoälyn käsitettä. Mitä oikeastaan tarkoitetaan tekoälyllä, ja missä kaikessa sitä käytetään jo tänään? Mitä tarkoittavat tekoälyn käsitteet koneoppiminen ja syväoppiminen? Mitä voisimme saavuttaa yhteiskunnassa hyödyntämällä tekoälyä eri tehtävissä? Antti Merilehdon kirja Tekoäly – matkaopas johtajille, on myös oivallinen perusteos aiheesta ja lisää tietoa on tarjolla myös verkossa:
https://www.tekoalymatkaopas.fi/ .

Antin esityksen jälkeen kuulimme kolme case-kuvausta tekoälyn hyödyntämisestä kirjastotoiminnassa. Osma Suominen Kansalliskirjastosta esitteli kehittämäänsä Annif -työkalua, jolla voidaan tuottaa automaattista sisällönkuvailua ja luokitusta. Annif on käytössä jo esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa opinnäytetöiden sisällönkuvailussa. Finna Recommends -palvelu on myös saatavilla selainlaajennoksena Chromeen, jolloin minkä tahansa tekstin perusteella Annif etsii kirjasuosituksia Finnasta. Annifiin voi tutustua verkossa: http://annif.org/ .

Virva Nousiainen-Hiiri kertoi Helsingin kaupunginkirjaston älykkäästä kellutuksesta, joka käynnistyi toukokuussa. IMMS -järjestelmä mahdollistaa mm. aineiston sijoittelun kysyntää vastaavaksi kirjastojen eri toimipisteissä. Myös aineiston käsittely helpottuu, kun kuljetuslaatikoiden sisältöä ei tarvitse käsitellä yksittäisinä kappaleina. IMMS on tanskalaisen Lyngoen järjestelmä, ja sitä on kehitetty yhteistyössä Kööpenhaminan ja Århusin kirjastojen kanssa.

Jukka Englund Helsingin yliopiston kirjastosta lähestyi aihetta kahden case-esimerkin kautta. Iris.ai – järjestelmä toimii tutkimuksen tekoälyassistenttina. Sen avulla löytyvät mm. tutkimukseen liittyvät relevantit sisällöt nopeasti. Toisena esimerkkinä oli Teqmine, joka mm. analysoi tutkijalle, onko samankaltaisesta aiheesta julkaistu aikaisemmin tutkimusta, tai löytyykö siihen liittyviä patentteja. Teqminen avulla voidaan myös nopeasti selvittää, onko tutkimukseen liittyvää kaupallista toimintaa olemassa, ja löytää vaikkapa siten potentiaalisia työpaikkoja.

Iltapäivän osuuden aloitti Ylen Jaakko Lempinen, joka käsitteli tekoälyä työkulttuurin näkökulmasta. Yle on panostanut tekoälyyn ja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun jo pitkään. Teknologian soveltaminen toimintoihin on vaatinut rinnalleen työprosessien ja työkulttuurin muutosta. Teknologia on apuväline toteuttaa tavoitteita, mutta luovuus ja innovaatiot syntyvät edelleen hyvin toimivissa työyhteisöissä ja mahdollistavan esimiestyön tuloksena.

Päivän lopuksi kuulimme vielä kaksi esimerkkiä boteista. Vesa Hagström Maahanmuuttovirastosta kertoi Migrin Kamu-botista, joka on nopeuttanut asiakaspalveluun tuleviin kysymyksiin vastaamista. Kamun käyttöönoton jälkeen puheluiden määrä on vähentynyt puoleen. Maahanmuuttovirasto on lisäksi mukana kolmen chatbotin yhteispalvelussa, joka helpottaa erityisesti Suomessa yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä. Head.ain Harri Ketamo puolestaan demosi Satakirjastoissa käytössä olevaa suosittelijapalvelua, sekä Oodin suosittelijabottia.

Päivän esitykset tulevat kaikki Kirjastokaistalle katsottaviksi. Jokainen esitys valoitti eri näkökulmasta tekoälyn sovelluksia. Tiivis päivä antoi hyvän katsauksen siihen, mitä kaikkea tekoäly on, ja mitä sen avulla jo nyt tehdään. Kannattaa ehdottomasti katsella päivän kooste, jos sitä ei päässyt seuraaamaan paikan päälle, tai ei nähnyt live-lähetystä.

Reshape 2019

Reshape – konferenssin kaksi ensimmäistä päivää on takana (konferenssi jatkuu vielä MetLib 2019 -osuudella). Teemana oli tänä vuonna muuttuva työkulttuuri ja digitalisaation vaikutus työhön. Kahden päivän aikana kuultiin monia mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä esityksiä.

Maanantain Keynote Speaker -osuudesta vastasivat Siili Solutions’in Tomi Tuomainen ja Antti Liukkonen, jotka kertoivat yrityksen organisaatiomuutoksesta kohti itse-ohjautuvia tiimejä (self-management teams). Muutos autonomisempaan työkulttuuriin ei tapahtunut hetkessä ja matkalla on kohdattu myös luonnolisesti monia ongelmia.

Samalla teemalla jatkoi Ineke van der Kramer Rotterdamin yliopiston kirjastosta. Hän valoitti erityisesti niitä haasteita ja ongelmia, joita muutos on tuonut mukanaan niin työntekijöiden, kuin johdonkin näkökulmasta.

Alex Clifton esitys Englannin Chesterissä sijaitsevasta Storyhouse – kulttuuritalosta oli mukaansatempaava kokonaisuus. Storyhousen ideana on vastata ympäröivän yhteisön tarpeisiin ja voimaannuttaa monella tavoin alueen asukkaita. Storyhouse on kirjasto, elokuvateatteri, teatteri, harrastuspaikka ja paljon muuta. Alexin esitys kannattaa ehdottomasti katsoa, kun tallenne siitä tulee saataville Kirjastokaistalle. Kirjaston ja kulttuurin merkitys yhteisöä kokoavana ja elämää parantavana tekijänä tuli konkreettisesti esille Alexin kertomana.

Maanantain iltapäivällä kuulimme vielä Oodin työkultuurista, kun Laura Norris avasi Oodin toiminnan taustaa.

Tiistain keynote oli Linda Liukas, joka jälleen kerran sai tietotekniikan kuulostamaan yhtä helpolta kuin se näyttäytyy Rubyllekin. Lindan kyky inhimillistää tekniikkaa ja paloitella se pieniin ymmärrettäviin kokonaisuuksiin on aina yhtä vaikuttavaa kuultavaa. Lindankin esitys tulee Kirjastokaistalle, joten kannattaa katsoa se sieltä, jos nyt ei päässyt paikan päälle.

Olli Ohls ja Sanna Huttunen kertoivat sosiaalisista roboteista. Oodissa on testattu opastavaa robottia, jonka prototyypistä kuultiin osana esitystä.

Ohjelma jatkui Pecha Kucha osuudella. Aiheina olivat utopia digitaalisesta kirjastosta (Malmön kaupunginkirjasto), tutkimus suomalaisesta kirjastoammattilaisesta (Suomen Kirjastoseura), älykäs kellutussysteemi (Helsingin kaupunginkirjasto), Oslon uusi omatoimikirjasto (Oslon kaupunginkirjasto) ja lisätty todellisuus lastenkirjastotyössä (Herlevin kirjasto).

Kaikki päivän esitykset tulevat siis Kirjastokaistalle tallenteina, joista kannattaa poimia ainakin itseä kiinnostavat osuudet.

EU:n tekijänoikeusdirektiivi hyväksytty EU:n parlamentissa

Uusi tekijänoikeusdirektiivi on jo pitkään ollut parlamentin käsittelyssä ja tällä viikolla parlamentti teki asiasta hyväksyvän päätöksen. Direktiivin tarkoituksena on turvata oikeudenhaltijoiden oikeuksia verkkoympäristössä, sekä yhtenäistää EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä. Direktiivi koskettaa erityisesti suuria alustapalveluita, kuten Googlea tai Facebookia, jotka joutuvat jatkossa varmistamaan, ettei niiden alustoilla jaeta materiaalia, johon niillä ei ole oikeuksia.

Direktiivi on ollut poikkeuksellisen kiistanalainen. Oikeudenhaltijat ovat puolustaneet direktiiviä, kun taas suuret alustapalvelut ovat vastustaneet sitä. Direktiivi on herättänyt myös laajaa kansalaistoimintaa, kun huolena on ollut erityisesti ilmaisunvapauden rajoittaminen. Eräänä uhkakuvana on nähty myös se, että verkossa jaettava luotettava materiaali siirtyy sosiaalisen median palveluista muualle, esimerkiksi sähköposteihin.

Kyseessä on joka tapauksessa vaikutuksiltaan merkittävä direktiivi, jonka etenemisestä käytäntöön on syytä olla perillä. Seuraava askel direktiivin suhteen on äänestys Euroopan unionin neuvostossa. Tämän jälkeen ovat vuorossa muutokset kansallisiin lainsäädäntöihin, ja voimaan direktiivi astuisi 2021.

Lisää tietoa direktiivistä ja sen vaikutuksista löytyy mm. Ylen ja Teoston verkkosivuilta.

Erityisryhmien kirjastopalvelut – koulutuskokonaisuus

Eilen Vaasassa käynnistyi ensimmäinen koulutustilaisuus aiheesta Erityisryhmien kirjastopalvelut. Koulutuskokonaisuus on suunniteltu niin, että sitä on mahdollista tilata kaikille AKE-alueille. Koulutuksen sisältö keskittyy neuropsykiatriin sairauksiin. Näkökulma erityisryhmiin on siis hieman toinen, mitä yleensä olemme tottuneet ajattelemaan erityisryhmien kirjastopalveluiden pitävän sisällään.

Suunnittelija Tarja Tikkanen Mielenterveyden keskusliitosta kertoi yleisimmistä psykiatrisista sairauksista, ja siitä miten ne saattavat ilmetä esimerkiksi erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa. Pohdimme ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta, millaisia tilanteita itse kullekin on tullut asiakastyössä vastaan, sekä keinoja vaikeiden tilanteiden selvittämiseen.

Neuropsykiatrinen valmentaja Minna Joensuu valaisi puolestaan ADHD ja ADD -häiriöiden taustoja ja oirekuvia. Vinkkejä saatiin erityisesti näitä tarkkaavaisuushäiriöitä omaavien lasten ja nuorten kanssa työskentelemiseen. Usein suhteellisen pienilläkin keinoilla voidaan esimerkiksi ryhmätilanteissa saada lapsen tai nuoren mielenkiinto säilymään ja parantaa keskittymistä.

Päivän viimeisenä aiheena kuultiin autismin kirjosta, josta meille kertoi neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Lehto. Autisimin kirjoon kuuluvat esimerkiksi Aspergerin syndrooma. Usein autismin kirjoon kuuluvat sairaudet eivät näy ulospäin, ja tästä syystä erilaisissa vuorvaikutustilanteissa voidaan viestejä ja käyttäytymistä tulkita väärin.

Päivä antoi kokonaisuudessaan eväitä kaikille, jotka työssään ovat vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Monilta hankalilta tilanteilta voidaan välttyä, tai ne voidaan ainakin ratkaista sujuvammin, kun ymmärretään eri asiakasryhmien käyttäytymistä paremmin. Koulutustilaisuudessa todettiinkin, että tällainen koulutus olisi erityisesti tarpeen uusille työntekijöille, joille erilaiset asiakaspalvelukokemukset ovat vielä uusia.

Kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen kokous Oodissa 20.2.

Tämän vuoden ensimmäinen kokous kokoonpanolla OKM/AKE/AVI/VAKE pidettiin Oodissa 20.2 Kokouksessa käsiteltiin mm. tämän vuoden valtionavustuspäätöksiä, AKE-koordinaattoreiden täydennyskoulutusta, digitukea, sekä e-aineistoja.

Valtionvarainvaliokunta on myöntänyt kirjastoille lisämäärärahan digitaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn. Määrärahalla vahvistetaan yleisten kirjastojen henkilökunnan osaamista ja vahvistetaan Auta-hankkeen toimintamallia. Olennaista on vahvistaa erityisesti heikoimmin resurssoitujen kirjastojen osaamista.

Lasten ja nuorten lukemista edistävä erityistehtävä perustuu Lukutaito-foorumin suuntaviivoihin. Päätös erityistehtävän saavasta kirjastosta tehdään maaliskuun loppuun mennessä.

Opetushallituksen lukuliike-koordinaattori Pia Lumme kertoi kokouksessa myös suunnitelmistaan lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi.

Aluehallintovirastojen kuulumisissa kuultiin asiaa mm. kansainvälisten matka-avustusten hakemisesta, hankerekisterin kuulumisia, sekä AVI:jen tulevista koulutuksista, mm. Tiedolla johtaminen – koulutuskokonaisuudesta.

Kokouksessa olivat esillä myös kuvailun uudistusprosessi, sekä e-aineistot. Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat muodostaneet yhteisen e-kokoelman alueelleen. Valtakunnallisesti puolestaan suunnitellaan yhteisen e-kokoelman pilotointia, johon Yleisten kirjastojen konsortio on hakenut avustusta Kulttuurirahastolta. Konsortion puheenvuorossa kuultiin myös yleisten kirjastojen e-aineistoalustan kilpailutuksen tuloksista ja ratkaisuista.

Kokouksen muistio löytyy Kirjastot.fin sivustolta. Muistioon on kirjattu tarkemmin kokouksessa käsitellyt asiat. Seuraavan kerran tällä kokoonpanolla kokoonnutaan 3.9.