EU:n tekijänoikeusdirektiivi hyväksytty EU:n parlamentissa

Uusi tekijänoikeusdirektiivi on jo pitkään ollut parlamentin käsittelyssä ja tällä viikolla parlamentti teki asiasta hyväksyvän päätöksen. Direktiivin tarkoituksena on turvata oikeudenhaltijoiden oikeuksia verkkoympäristössä, sekä yhtenäistää EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä. Direktiivi koskettaa erityisesti suuria alustapalveluita, kuten Googlea tai Facebookia, jotka joutuvat jatkossa varmistamaan, ettei niiden alustoilla jaeta materiaalia, johon niillä ei ole oikeuksia.

Direktiivi on ollut poikkeuksellisen kiistanalainen. Oikeudenhaltijat ovat puolustaneet direktiiviä, kun taas suuret alustapalvelut ovat vastustaneet sitä. Direktiivi on herättänyt myös laajaa kansalaistoimintaa, kun huolena on ollut erityisesti ilmaisunvapauden rajoittaminen. Eräänä uhkakuvana on nähty myös se, että verkossa jaettava luotettava materiaali siirtyy sosiaalisen median palveluista muualle, esimerkiksi sähköposteihin.

Kyseessä on joka tapauksessa vaikutuksiltaan merkittävä direktiivi, jonka etenemisestä käytäntöön on syytä olla perillä. Seuraava askel direktiivin suhteen on äänestys Euroopan unionin neuvostossa. Tämän jälkeen ovat vuorossa muutokset kansallisiin lainsäädäntöihin, ja voimaan direktiivi astuisi 2021.

Lisää tietoa direktiivistä ja sen vaikutuksista löytyy mm. Ylen ja Teoston verkkosivuilta.

Erityisryhmien kirjastopalvelut – koulutuskokonaisuus

Eilen Vaasassa käynnistyi ensimmäinen koulutustilaisuus aiheesta Erityisryhmien kirjastopalvelut. Koulutuskokonaisuus on suunniteltu niin, että sitä on mahdollista tilata kaikille AKE-alueille. Koulutuksen sisältö keskittyy neuropsykiatriin sairauksiin. Näkökulma erityisryhmiin on siis hieman toinen, mitä yleensä olemme tottuneet ajattelemaan erityisryhmien kirjastopalveluiden pitävän sisällään.

Suunnittelija Tarja Tikkanen Mielenterveyden keskusliitosta kertoi yleisimmistä psykiatrisista sairauksista, ja siitä miten ne saattavat ilmetä esimerkiksi erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa. Pohdimme ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta, millaisia tilanteita itse kullekin on tullut asiakastyössä vastaan, sekä keinoja vaikeiden tilanteiden selvittämiseen.

Neuropsykiatrinen valmentaja Minna Joensuu valaisi puolestaan ADHD ja ADD -häiriöiden taustoja ja oirekuvia. Vinkkejä saatiin erityisesti näitä tarkkaavaisuushäiriöitä omaavien lasten ja nuorten kanssa työskentelemiseen. Usein suhteellisen pienilläkin keinoilla voidaan esimerkiksi ryhmätilanteissa saada lapsen tai nuoren mielenkiinto säilymään ja parantaa keskittymistä.

Päivän viimeisenä aiheena kuultiin autismin kirjosta, josta meille kertoi neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Lehto. Autisimin kirjoon kuuluvat esimerkiksi Aspergerin syndrooma. Usein autismin kirjoon kuuluvat sairaudet eivät näy ulospäin, ja tästä syystä erilaisissa vuorvaikutustilanteissa voidaan viestejä ja käyttäytymistä tulkita väärin.

Päivä antoi kokonaisuudessaan eväitä kaikille, jotka työssään ovat vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Monilta hankalilta tilanteilta voidaan välttyä, tai ne voidaan ainakin ratkaista sujuvammin, kun ymmärretään eri asiakasryhmien käyttäytymistä paremmin. Koulutustilaisuudessa todettiinkin, että tällainen koulutus olisi erityisesti tarpeen uusille työntekijöille, joille erilaiset asiakaspalvelukokemukset ovat vielä uusia.