Tekoäly tuli töihin!

Viime viikon torstaina Helsingin kaupungintalolla järjestettiin ensimmäinen yhteistyöseminaari kokoonpanolla Helsingin kaupunginkirjasto, Kansalliskirjasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Aiheeksi olimme valinneet tekoälyn, jota lähdettiin avamaan eri näkökulmilla aiheeseen.

Tilaisuuden avauspuheevuoron piti Matti Sarmela. Matti johdatti päivän teemaan taustoittamalla tekoälyn käsitettä ja historiaa, sekä valoittamalla sitä, mitä tekoäly voisi merkitä kirjaston toiminnassa.

Ensimmäisen esityksen päivän aiheesta piti Antti Merilehto. Merilehdon esitys avasi osuvasti tekoälyn käsitettä. Mitä oikeastaan tarkoitetaan tekoälyllä, ja missä kaikessa sitä käytetään jo tänään? Mitä tarkoittavat tekoälyn käsitteet koneoppiminen ja syväoppiminen? Mitä voisimme saavuttaa yhteiskunnassa hyödyntämällä tekoälyä eri tehtävissä? Antti Merilehdon kirja Tekoäly – matkaopas johtajille, on myös oivallinen perusteos aiheesta ja lisää tietoa on tarjolla myös verkossa:
https://www.tekoalymatkaopas.fi/ .

Antin esityksen jälkeen kuulimme kolme case-kuvausta tekoälyn hyödyntämisestä kirjastotoiminnassa. Osma Suominen Kansalliskirjastosta esitteli kehittämäänsä Annif -työkalua, jolla voidaan tuottaa automaattista sisällönkuvailua ja luokitusta. Annif on käytössä jo esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa opinnäytetöiden sisällönkuvailussa. Finna Recommends -palvelu on myös saatavilla selainlaajennoksena Chromeen, jolloin minkä tahansa tekstin perusteella Annif etsii kirjasuosituksia Finnasta. Annifiin voi tutustua verkossa: http://annif.org/ .

Virva Nousiainen-Hiiri kertoi Helsingin kaupunginkirjaston älykkäästä kellutuksesta, joka käynnistyi toukokuussa. IMMS -järjestelmä mahdollistaa mm. aineiston sijoittelun kysyntää vastaavaksi kirjastojen eri toimipisteissä. Myös aineiston käsittely helpottuu, kun kuljetuslaatikoiden sisältöä ei tarvitse käsitellä yksittäisinä kappaleina. IMMS on tanskalaisen Lyngoen järjestelmä, ja sitä on kehitetty yhteistyössä Kööpenhaminan ja Århusin kirjastojen kanssa.

Jukka Englund Helsingin yliopiston kirjastosta lähestyi aihetta kahden case-esimerkin kautta. Iris.ai – järjestelmä toimii tutkimuksen tekoälyassistenttina. Sen avulla löytyvät mm. tutkimukseen liittyvät relevantit sisällöt nopeasti. Toisena esimerkkinä oli Teqmine, joka mm. analysoi tutkijalle, onko samankaltaisesta aiheesta julkaistu aikaisemmin tutkimusta, tai löytyykö siihen liittyviä patentteja. Teqminen avulla voidaan myös nopeasti selvittää, onko tutkimukseen liittyvää kaupallista toimintaa olemassa, ja löytää vaikkapa siten potentiaalisia työpaikkoja.

Iltapäivän osuuden aloitti Ylen Jaakko Lempinen, joka käsitteli tekoälyä työkulttuurin näkökulmasta. Yle on panostanut tekoälyyn ja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun jo pitkään. Teknologian soveltaminen toimintoihin on vaatinut rinnalleen työprosessien ja työkulttuurin muutosta. Teknologia on apuväline toteuttaa tavoitteita, mutta luovuus ja innovaatiot syntyvät edelleen hyvin toimivissa työyhteisöissä ja mahdollistavan esimiestyön tuloksena.

Päivän lopuksi kuulimme vielä kaksi esimerkkiä boteista. Vesa Hagström Maahanmuuttovirastosta kertoi Migrin Kamu-botista, joka on nopeuttanut asiakaspalveluun tuleviin kysymyksiin vastaamista. Kamun käyttöönoton jälkeen puheluiden määrä on vähentynyt puoleen. Maahanmuuttovirasto on lisäksi mukana kolmen chatbotin yhteispalvelussa, joka helpottaa erityisesti Suomessa yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä. Head.ain Harri Ketamo puolestaan demosi Satakirjastoissa käytössä olevaa suosittelijapalvelua, sekä Oodin suosittelijabottia.

Päivän esitykset tulevat kaikki Kirjastokaistalle katsottaviksi. Jokainen esitys valoitti eri näkökulmasta tekoälyn sovelluksia. Tiivis päivä antoi hyvän katsauksen siihen, mitä kaikkea tekoäly on, ja mitä sen avulla jo nyt tehdään. Kannattaa ehdottomasti katsella päivän kooste, jos sitä ei päässyt seuraaamaan paikan päälle, tai ei nähnyt live-lähetystä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *