Reshape 2019

Reshape – konferenssin kaksi ensimmäistä päivää on takana (konferenssi jatkuu vielä MetLib 2019 -osuudella). Teemana oli tänä vuonna muuttuva työkulttuuri ja digitalisaation vaikutus työhön. Kahden päivän aikana kuultiin monia mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä esityksiä.

Maanantain Keynote Speaker -osuudesta vastasivat Siili Solutions’in Tomi Tuomainen ja Antti Liukkonen, jotka kertoivat yrityksen organisaatiomuutoksesta kohti itse-ohjautuvia tiimejä (self-management teams). Muutos autonomisempaan työkulttuuriin ei tapahtunut hetkessä ja matkalla on kohdattu myös luonnolisesti monia ongelmia.

Samalla teemalla jatkoi Ineke van der Kramer Rotterdamin yliopiston kirjastosta. Hän valoitti erityisesti niitä haasteita ja ongelmia, joita muutos on tuonut mukanaan niin työntekijöiden, kuin johdonkin näkökulmasta.

Alex Clifton esitys Englannin Chesterissä sijaitsevasta Storyhouse – kulttuuritalosta oli mukaansatempaava kokonaisuus. Storyhousen ideana on vastata ympäröivän yhteisön tarpeisiin ja voimaannuttaa monella tavoin alueen asukkaita. Storyhouse on kirjasto, elokuvateatteri, teatteri, harrastuspaikka ja paljon muuta. Alexin esitys kannattaa ehdottomasti katsoa, kun tallenne siitä tulee saataville Kirjastokaistalle. Kirjaston ja kulttuurin merkitys yhteisöä kokoavana ja elämää parantavana tekijänä tuli konkreettisesti esille Alexin kertomana.

Maanantain iltapäivällä kuulimme vielä Oodin työkultuurista, kun Laura Norris avasi Oodin toiminnan taustaa.

Tiistain keynote oli Linda Liukas, joka jälleen kerran sai tietotekniikan kuulostamaan yhtä helpolta kuin se näyttäytyy Rubyllekin. Lindan kyky inhimillistää tekniikkaa ja paloitella se pieniin ymmärrettäviin kokonaisuuksiin on aina yhtä vaikuttavaa kuultavaa. Lindankin esitys tulee Kirjastokaistalle, joten kannattaa katsoa se sieltä, jos nyt ei päässyt paikan päälle.

Olli Ohls ja Sanna Huttunen kertoivat sosiaalisista roboteista. Oodissa on testattu opastavaa robottia, jonka prototyypistä kuultiin osana esitystä.

Ohjelma jatkui Pecha Kucha osuudella. Aiheina olivat utopia digitaalisesta kirjastosta (Malmön kaupunginkirjasto), tutkimus suomalaisesta kirjastoammattilaisesta (Suomen Kirjastoseura), älykäs kellutussysteemi (Helsingin kaupunginkirjasto), Oslon uusi omatoimikirjasto (Oslon kaupunginkirjasto) ja lisätty todellisuus lastenkirjastotyössä (Herlevin kirjasto).

Kaikki päivän esitykset tulevat siis Kirjastokaistalle tallenteina, joista kannattaa poimia ainakin itseä kiinnostavat osuudet.

EU:n tekijänoikeusdirektiivi hyväksytty EU:n parlamentissa

Uusi tekijänoikeusdirektiivi on jo pitkään ollut parlamentin käsittelyssä ja tällä viikolla parlamentti teki asiasta hyväksyvän päätöksen. Direktiivin tarkoituksena on turvata oikeudenhaltijoiden oikeuksia verkkoympäristössä, sekä yhtenäistää EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä. Direktiivi koskettaa erityisesti suuria alustapalveluita, kuten Googlea tai Facebookia, jotka joutuvat jatkossa varmistamaan, ettei niiden alustoilla jaeta materiaalia, johon niillä ei ole oikeuksia.

Direktiivi on ollut poikkeuksellisen kiistanalainen. Oikeudenhaltijat ovat puolustaneet direktiiviä, kun taas suuret alustapalvelut ovat vastustaneet sitä. Direktiivi on herättänyt myös laajaa kansalaistoimintaa, kun huolena on ollut erityisesti ilmaisunvapauden rajoittaminen. Eräänä uhkakuvana on nähty myös se, että verkossa jaettava luotettava materiaali siirtyy sosiaalisen median palveluista muualle, esimerkiksi sähköposteihin.

Kyseessä on joka tapauksessa vaikutuksiltaan merkittävä direktiivi, jonka etenemisestä käytäntöön on syytä olla perillä. Seuraava askel direktiivin suhteen on äänestys Euroopan unionin neuvostossa. Tämän jälkeen ovat vuorossa muutokset kansallisiin lainsäädäntöihin, ja voimaan direktiivi astuisi 2021.

Lisää tietoa direktiivistä ja sen vaikutuksista löytyy mm. Ylen ja Teoston verkkosivuilta.

Erityisryhmien kirjastopalvelut – koulutuskokonaisuus

Eilen Vaasassa käynnistyi ensimmäinen koulutustilaisuus aiheesta Erityisryhmien kirjastopalvelut. Koulutuskokonaisuus on suunniteltu niin, että sitä on mahdollista tilata kaikille AKE-alueille. Koulutuksen sisältö keskittyy neuropsykiatriin sairauksiin. Näkökulma erityisryhmiin on siis hieman toinen, mitä yleensä olemme tottuneet ajattelemaan erityisryhmien kirjastopalveluiden pitävän sisällään.

Suunnittelija Tarja Tikkanen Mielenterveyden keskusliitosta kertoi yleisimmistä psykiatrisista sairauksista, ja siitä miten ne saattavat ilmetä esimerkiksi erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa. Pohdimme ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta, millaisia tilanteita itse kullekin on tullut asiakastyössä vastaan, sekä keinoja vaikeiden tilanteiden selvittämiseen.

Neuropsykiatrinen valmentaja Minna Joensuu valaisi puolestaan ADHD ja ADD -häiriöiden taustoja ja oirekuvia. Vinkkejä saatiin erityisesti näitä tarkkaavaisuushäiriöitä omaavien lasten ja nuorten kanssa työskentelemiseen. Usein suhteellisen pienilläkin keinoilla voidaan esimerkiksi ryhmätilanteissa saada lapsen tai nuoren mielenkiinto säilymään ja parantaa keskittymistä.

Päivän viimeisenä aiheena kuultiin autismin kirjosta, josta meille kertoi neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Lehto. Autisimin kirjoon kuuluvat esimerkiksi Aspergerin syndrooma. Usein autismin kirjoon kuuluvat sairaudet eivät näy ulospäin, ja tästä syystä erilaisissa vuorvaikutustilanteissa voidaan viestejä ja käyttäytymistä tulkita väärin.

Päivä antoi kokonaisuudessaan eväitä kaikille, jotka työssään ovat vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Monilta hankalilta tilanteilta voidaan välttyä, tai ne voidaan ainakin ratkaista sujuvammin, kun ymmärretään eri asiakasryhmien käyttäytymistä paremmin. Koulutustilaisuudessa todettiinkin, että tällainen koulutus olisi erityisesti tarpeen uusille työntekijöille, joille erilaiset asiakaspalvelukokemukset ovat vielä uusia.

Kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen kokous Oodissa 20.2.

Tämän vuoden ensimmäinen kokous kokoonpanolla OKM/AKE/AVI/VAKE pidettiin Oodissa 20.2 Kokouksessa käsiteltiin mm. tämän vuoden valtionavustuspäätöksiä, AKE-koordinaattoreiden täydennyskoulutusta, digitukea, sekä e-aineistoja.

Valtionvarainvaliokunta on myöntänyt kirjastoille lisämäärärahan digitaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn. Määrärahalla vahvistetaan yleisten kirjastojen henkilökunnan osaamista ja vahvistetaan Auta-hankkeen toimintamallia. Olennaista on vahvistaa erityisesti heikoimmin resurssoitujen kirjastojen osaamista.

Lasten ja nuorten lukemista edistävä erityistehtävä perustuu Lukutaito-foorumin suuntaviivoihin. Päätös erityistehtävän saavasta kirjastosta tehdään maaliskuun loppuun mennessä.

Opetushallituksen lukuliike-koordinaattori Pia Lumme kertoi kokouksessa myös suunnitelmistaan lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi.

Aluehallintovirastojen kuulumisissa kuultiin asiaa mm. kansainvälisten matka-avustusten hakemisesta, hankerekisterin kuulumisia, sekä AVI:jen tulevista koulutuksista, mm. Tiedolla johtaminen – koulutuskokonaisuudesta.

Kokouksessa olivat esillä myös kuvailun uudistusprosessi, sekä e-aineistot. Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat muodostaneet yhteisen e-kokoelman alueelleen. Valtakunnallisesti puolestaan suunnitellaan yhteisen e-kokoelman pilotointia, johon Yleisten kirjastojen konsortio on hakenut avustusta Kulttuurirahastolta. Konsortion puheenvuorossa kuultiin myös yleisten kirjastojen e-aineistoalustan kilpailutuksen tuloksista ja ratkaisuista.

Kokouksen muistio löytyy Kirjastot.fin sivustolta. Muistioon on kirjattu tarkemmin kokouksessa käsitellyt asiat. Seuraavan kerran tällä kokoonpanolla kokoonnutaan 3.9.

Koulutusyhteistyötä tammikuussa

Koulutusyhteistyökokouksen parissa kokoonnuttiin siis taas tammikuussa, ja tällä kertaa talvisessa Turussa. Lumisateesta ja myöhästelevistä junista huolimatta paikalla olivat kaikkien AKE-alueiden koulutusvastaavat, osa etäyhteydellä.

Lumisateinen Turku aamulla
Tältä näytti lumisateisessa Turussa

Kokouksen aluksi kuulimme Aluehallintoviraston ajankohtaisia kuulumisia. Koulutusta on tulossa alkuvuonna mm. lainsäädännöstä ja tiedolla johtamisesta. Kifin koulutuskalenterista voi tarkistaa ajankohdat ja ilmoittautumislinkit. AVI:lle voi myös ehdottaa koulutusaiheita, joten jos on mielessä koulutustoiveita, kannattaa olla yhteydessä AVI:hin päin.

Pohdimme seuraavaksi yhteisten valtakunnallisten koulutusten järjestämistä. Idea on hyvä, mutta käytännössä on usein haastavaa löytää kouluttajia, jotka olisivat valmiita kiertämään koko Suomen alueella. Ensimmäinen tällainen koulutuskokonaisuus on nyt suunniteltu ja AKE-alueet voivat tilata sitä halutessaan alueilleen.

Ryhmätöissä pohdimme mm. alueellisten osaamisverkostojen ja työryhmien roolia ja tehtäviä, yhteisen työalustan tehokkaampaa käyttöä, osaamiskartoitusten yhteismitallisuutta, tavoitteiden mittaamista ja verkostoimaisen työtavan omaksumista. Lopuksi vielä kävimme lävitse digitukeen liittyviä asioita.

Työryhmän toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Yhteisellä pohtimisella ja käytäntöjen jakamisella saamme kaikki vertaistukea ja uusia ideoita. Seuraavan kerran kokooonumme 14.5 Seinäjoella. Koulutustyöryhmän verkkosivuilta voi lukea koko muistion.

Vake-toiminnan ajankohtaista 2019

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2019 kaikille!

Valtakunnallisen kehittämistehtävän puitteissa järjestettävät kokoukset starttaavat tammikuussa koulutusyhteyshenkilöiden kokoontumisella Turussa. Kokouspäivä on 29.1 ja paikkana on Turun pääkirjaston Studio. Koulutustyöryhmän kokoonpano ja edellisen kokouksen muistio löytyvät työryhmän verkkosivuilta.

Helmikuussa on vuorossa vuoden ensimmäinen yhteinen kokous kokoonpanolla OKM/AVI/AKE/VAKE. Kokouspaikkana on Oodi ja päivämäärä 20.2. Asialistalle on jo tullutkin monia hyviä ideoita, kiitos niistä!

Vake on myös mukana Educa-messuilla, jotka järjestetään 25.- 26.1. Helsingin messukeskuksessa. Educa-messujen ohjelma ja näytteilleasettajat löytyvät messujen verkkosivuilta.

Ensi viikolla aloitamme työstämään yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa ns. kehittämispäivää, josta tiedotamme tarkemmin aiheen, ajankohdan ja paikan varmistuessa.

Kehittämispäivän teemaakin hieman sivuten, muutama sana tänään julkaistusta mielenkiintoisesta Sitran raportista, Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina. Sitrahan on julkaissut jo useamman kerran listauksia ns. megatrendeistä. Heikot signaalit täydentävät Sitran visiotyötä ja haastavat ajattelemaan tulevaisuutta hieman eri tavalla. Julkaisu toimii myös työkirjana jokaiselle, joka haluaa oppia tunnistamaan näitä signaaleja esimerkiksi omassa ympäristössään. Julkaisusta löytyy myös selityksiä monille käsitteille, joita tulevaisuuskeskustelut usein vilisevät. Mikäli vaikkapa termit lohkoketju ja tranhumanisti ovat vieraita, kannatta lukaista Sitran julkaisu.

 

Tutustumiskäynnillä Varastokirjastossa

Kuopiossa sijaitsevan Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa. Maailmanlaajuisesti Varastokirjasto on ollut toiminnassaan edelläkävijä, sillä se on maailman ensimmäinen varastokirjasto, jonka toiminta kattaa sekä tieteelliset, että yleiset kirjastot. Varastokirjaston kokoelmissa on lainattavaa aineistoa lähes 100 hyllykilometriä. Aineistoa löytyy yli sadalla kielellä, englanninkielistä aineistoa on eniten.

Suuri aineistomäärä on järjestetty hyllyihin numerus currens periaatteen mukaan, eli saapumisjärjestyksessä. Hyllytys saapumisjärjestyksen mukaan maksimoi tilan tehokkaan käytön. Varastokirjaston aineisto on kaikkien kirjastojen asiakkaiden käytössä. Tieteellisillä kirjastoilla on käytössä ns. yhteislainaus, eli Universal Borrowing, jolloin kirjastojen asiakkaat voivat tilata kirjalainoja suoraan Varastokirjastosta. Esimerkkinä vaikkapa Itä-Suomen yliopiston Finna-asiakasliittymä, jossa asiakas voi kohdistaa haun myös Varastokirjaston kokoelmaan.

Hyllyjärjestystä numerus currens – periaatteella järjestettynä. Kuvassa oikealla Matti Sarmela Helsingin kaupunginkirjastosta, Johanna Vesterinen ja Sirpa Janhonen Varastokirjastosta.

Varastokirjaston kokoelman näkymistä osana yleisten kirjastojen asiakasliittymiä pitäisi pohtia. Vaikka yhteislainausta ei toteuttaisikaan samalla mallilla kuin tieteellisissä kirjastoissa, jo kokoelman näkyminen yleisten kirjastojen asiakkaille laajentaisi saatavilla olevan kokoelman käsitettä huomattavasti. Erityisen merkittävän lisän tämä toisi pienten kirjastojen asiakkaille. Varastokirjastohan toimittaa aineiston maksutta tilaavaan kirjastoon. (Tilaava kirjasto sen sijaan perii usein kaukopalvelumaksun.) Lisäksi toimitusaika on lyhyt. Fyysisen aineiston saa noin vuorokaudessa, ja artikkelin saman päivän aikana. Saimme tutustumiskäyntimme aikana nähdä artikkelipyynnön toimituksen, joka oli tilaajalla muutaman minuutin sisällä.

Varastokirjasto on aloittanut pienessä määrin myös musiikkiaineiston varastoinnin. Esimerkiksi Vaski- ja Piki- kirjastot ovat lähettäneet musiikkiaineistoa Varastokirjastoon. Kyseisten kirjastojen kirjastojärjestelmiin on rakennettu ratkaisu, joka mahdollistaa myös siirrettävien aineistojen tietueiden siirron Varastokirjaston Vaari-Finnaan. Musiikin varastoinnista voi lukea lisää Musiikin varastointiselvityksestä.

Varastokirjasto vastaanottaa myös tutkijoita. Varsinaisia tutkijanhuoneita ei ole, mutta mahdollisuutta tutkimuksen tekoon kirjaston tiloissa voi kysellä Varastokirjastosta, http://www.varastokirjasto.fi/fi/ .

Valtakunnallista koulutusyhteistyötä

Kokoonnuimme viime viikon torstaina Pasilan kirjastossa koulutusteeman ympärille. Kokoukseen osallistuivat AKE-kirjastoissa koulutuksia järjestävät henkilöt, AVI:n edustajat ja me valtakunnallista tehtävää hoitavat. Kuulimme aluksi AVI:n ajatuksia ja suunnitelmia vuoden 2019 koulutuksiin liittyen. Mielenkiintoisia ja tärkeitä teemoja on tarjolla taas ensi vuodeksikin. Jo perinteisten laki- ja hankepäivien lisäksi kannattaa huomioida esimerkiksi Tiedolla johtamisen – kokonaisuus, josta saa työkaluja vaikkapa toiminnan suunnittelun avuksi.

Lähdimme ryhmäkeskusteluin avaamaan päivän teemaa, eli osaamisen kehittämistä. Keskustelujen kautta syntyi monia hyviä ideoita, joita on tarkoitus yhdessä lähteä toteuttamaan ensi vuonna. Pyrkimyksenä on esimerkiksi suunnitella koulutuksia yhdessä, jakaa koulutusten järjestämiseen liittyvää tietoa, yhtenäistää koulutuspalautelomakkeet ja kerätä koulutustallenteet yhteiseen pankkiin. Monia muitakin hyviä ideoita syntyi. Niistä ja muusta päivän annista voi lukea tarkemmin kokousmuistiosta.

Ryhmän tehtävä on haastava. Osaamisen kehittäminen on jo teemana laaja ja tehtävää ei helpota se, että toimintakenttänä on kymmenen erilaista aluetta (yhdeksän + pääkaupunkiseutu). Haasteista huolimatta yhteistyö lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Koulutustyöryhmän jäsenien asiantuntemus ja innokkuus jakaa osaamista ja tietoa kaikkien käyttöön tulee varmasti tuottamaan tuloksia.

Ja vielä vinkki kaikille oman ammattitaidon kehittämisestä kiinnostuneille, sekä jatkoksi edelliseen postaukseen. Kirjastoseuralla on parasta aikaa meneillään haku mentorointiohjelmaan. 

Mentorointikokemuksia

Lapin aluehallintovirasto käynnisti viime vuonna mentorointihankkeen, jossa lähdettiin kokeilemaan osaamisen kehittämistä hieman erilaisin menetelmin, kuin mitä perinteisesti on alallamme käytössä. Osaamisen kehittämiseen haluttiin löytää vaikuttavampia ja räätälöidympiä malleja. Lapin alueelta ilmoittautui mukaan kaksi mentoroitavaa, Mari ja Mikko, ja Saara ja minä lupauduimme mentoreiksi. Mentorointiparien vetäjäksi lähti Antti, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Mentorointi käynnistettiin yhteisellä tapaamisella syyskuun alussa Helsingissä. Kaikkiaan yhteisiä tapaamiskertoja oli prosessin aikana kolme. Lisäksi pidimme yhteyttä Skypen välityksellä. Mentori ja aktori tapasivat näiden yhteisten tapaamisten lisäksi sekä kasvokkain, että Skypen välityksellä tietyin sovituin väliajoin. Mentorointiprosessi kesti kaikkiaan yhdeksän kuukautta.

Mentorointiprosessin alussa ajatuskuplia puhaltamassa…

Mentorointiprosessin aluksi kirjattiin yhdessä sovitut tavoitteet ja tavat, joilla seurataan prosessin etenemistä. Sekä aktoreille, että mentoreille selvennettiin myös omaa roolia, ja annettiin tukimateriaalia alkavaan tehtävään. Aikataulutimme myös heti aluksi prosessin vaiheet ja tapaamisten ajankohdat.

Yhdeksän kuukauden aikana ehtii tapahtua kuitenkin monenlaista. Marin ja minun tavoite esimerkiksi laajeni prosessin aikana alkuperäisestä suunnitelmasta suurempaan kokonaisuuteen. Mentoroinnin kannalta haasteellisinta oli aikapula. Molemmilla oli omassa työssään kiirettä, ja lisäksi molempien työtehtävät myös muuttuivat prosessin aikana, millä luonnollisesti oli myös vaikutusta mentorointiin.

Kun Satu keväällä 2017 kysyi halukkuuttani lähteä mukaan mentoriksi, pohdin asiaa pitkään. Sitoutuminen lähes vuoden kestävään kokeiluun mietitytti. Näin jälkikäteen voin sanoa, että mukaan lähteminen kannatti. Kävimme lukuisia mielenkiintoisia keskusteluja yhteisissä tapaamisissa, joissa pohdimme niin mentorointiin, kuin myös laajemmin työhön liittyviä teemoja. Marin kanssa kävimme niin ikään monia keskusteluja mentorointiaiheemme lisäksi myös muista kirjastoalaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Mentorille prosessi antoi pohdinnan aihetta omien toimintatapojensa suhteen. Vaikeaa oli esimerkiksi välillä pitäytyä mentorin roolissa. Mentorinhan ei ole tarkoitus tarjota omia ratkaisumallejaan mentoroitavalle, vaan tukea hänen omaa toimintaansa ratkaisujen löytämiseksi.

Mentorointi on hyvä tapa jakaa osaamista ja sen toivoisi lisääntyvän alallamme. Pitkien mentorointiohjelmien tilalle voisi kokeilla myös lyhytkestoisempia malleja. Tavoitteesta riippuen myös muutaman kuukauden mentorointikokeilut voisivat olla riittäviä, ja madaltaa kynnystä lähteä mukaan. Perinteisiin koulutuspäiviin verrattuna mentoroinnilla saavutetaan syvempää oppimista, ja koko prosessi on luonnollisesti huomattavasti vuorovaikutteisempi. Mentoroinnilla kasvatetaan myös verkostoja, joilla on iso merkitys koko alan osaamisen ja kehittymisen kannalta.

Satu Ihanamäen juttu mentoroinnista löytyy Kirjastolehden blogista:

http://suomenkirjastoseura.fi/artikkelit/osaamisen-kehittamista-mentoroinnin-keinoin/

Osaamisen ja palvelujen kehittämistä Espoossa

Kävimme eilen Päivin kanssa tapaamassa Oili Sivulaa Ison Omenan palvelutorilla. Moni on varmaan jo käynytkin tutustumassa palvelutorin toimintaan. Lyhykäisesti kyseessä on siis palvelukonsepti, jossa julkisia palveluita on keskitetty yhteen toimipisteeseen asioinnin helpottamiseksi. Palvelutorilta löytyy kirjastopalvelujen lisäksi esimerkiksi neuvola, nuorisopalvelut, Kela ja terveysasema. Kirjaston palveluvalikoima on myös monipuolinen. Palvelutorilta löytyy mm. Stage, pajatoimintaa ompelukoneista puutyöverstaaseen, musiikkistudio ja soittohuone, mutta näiden lisäksi tarjolla on myös esimerkiksi hiljaista tilaa.

Espoon kirjasto on ollut monessa toiminnassa edelläkävijä. Halusimmekin kuulla, miten ideat ja palvelut heillä syntyvät, ja miten henkilöstön osaamista kehitetään tällaisessa, ei ehkä niin perinteisessä kirjastoympäristössä. Mielikuvissa Espoon kirjastoon liittyy myös kiinteästi kaksi palvelukokonaisuutta; monikulttuurisuustyö ja nuorten kirjastopalvelut. Näistä kuulimme myös lisää käyntimme yhteydessä.

Sunniva Drake valotti meille Espoon kirjaston monikulttuurisuustyötä, jota on tehty, ja tehdään monella eri tavalla. Palveluihin kuuluvat mm. kielikahvilat, cv-klinikat, asiointipalvelut, suorarekrytointitilaisuudet ja jopa suurlähetystövierailut. Monikulttuurisuus näkyy myös kirjaston rekrytoinneissa.

Nuorten kirjastopalveluja Espoossa aloitettiin kehittämään aktiivisesti kauppakeskuskirjastojen tulon myötä. Nuorten tulo kirjastoihin tarkoitti alussa ääntä ja häiriöitäkin. Tilannetta lähdettiin ratkomaan tarjoamalla nuorille kohdennettuja palveluja. Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään esimerkiksi nuorisotoimen kanssa. Uudeksi kohderyhmäksi on havaittu nuoret, jotka eivät enää kuuluu lasten kirjastopalvelujen piiriin, mutta ovat kuitenkin liian nuoria varsinaisiin nuorille suunnattuihin kirjastopalveluihin, eli puhutaan ns. väliryhmästä.

Miten Espoossa sitten toteutetaan sitä alussa mainittua osaamisen kehittämistä? Ensinnäkin kirjastossa pyritään huomioimaan ja ottamaan käyttöön henkilökunnan vahvuudet. Kokeilla saa, ja saa myös erehtyä ja epäonnistuakin. Palveluja ja toimintaa kehittää koko henkilökunta. Palvelujen tarve lähtee asiakkaista ja yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista, joihin reagoidaan tarvittaessa nopeastikin. Se mikä pysyy, ja mikä on pohjana kaikelle työlle, ovat kirjaston arvot: sivistys, rohkeus ja yhteiskuntavastuu.

Espoossa on käytössä työkierto. Tavoitteena on, että koko henkilökunta kiertää, mutta varsinkin esimiesten työkiertoa on toteutettu aktiivisesti. Pedagogisia taitoja pidetään tärkeinä, ne ovat osana jokaisen työnkuvaa. Kirjastossa kannustetaan oppimaan, mutta myös kaupunkitasolla oppimista tuetaan esimerkiksi stipendikukkarolla, joka tarkoittaa sitä, että henkilöstön on mahdollista saada rahallista tukea omalla ajalla tapahtuvaan työtä tukevaan kouluttautumiseen.

Espoon kirjaston mutkaton tapa toimia ja omaksua uutta tekee vaikutuksen. Useinhan tässä arjen ja byrokratian keskellä käy niin, että hyvä idea hukkuu jonnekin matkan varrelle. Tie ideasta toteutukseen on aivan liian usein turhan pitkä. Suunnitteluakin toki tarvitaan, mutta suunnitteluvaihe usein venyy. Ja sitten lopulta siinä vaiheessa, kun ja jos päästään toteutukseen asti, on matkaväsymys jo iskenyt, ainakin osalle meistä…