Koordinaattoripäivän yhteenvetoa

Alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen koordinaattorit kokoontuivat Pasilaan yhteisen kehittämispäivän merkeissä 6.9. Koordinaattori- nimeke tosin on hieman harhaanjohtava, koska moni alueellisen kehittämistehtävän parissa työskentelevä hoitaa tehtäväänsä aivan eri nimekkeellä, kuten esimerkiksi informaatikkona, palvelupäällikkönä tai suunnittelijana.

Aamupäivän ohjelma koostui esityksistä, joiden aiheina olivat etälähetykset, kansainvälinen viestintä, monikielisen kirjaston palvelut, yleisten kirjastojen tulevaisuus ja digitaalisen syrjäytymisen estäminen Helsingin kaupunginkirjaston hankkeessa.

Etälähetyksistä alustivat Riitta Taarasti Kirjastokaistalta ja Teemu Kokkonen Kansalliskirjastosta. Kirjastot olivat lähettäneet myös ennakkokysymyksiä Riitalle ja Teemulle. Riitta nosti kysymysten pohjalta esille mm. seuraavia asioita; etälähetyksistä on hyvä tiedottaa hyvissä ajoin, eikä kannata pelätä sitä, että etälähetykset rajoittaisivat paikalle tulijoiden määrää. Luentotyyppiset tilaisuudet sopivat hyvin etälähetettäväksi, sen sijaan keskustelutilaisuudet voivat olla ongelmallisia. Kuvauslupa-asiat on hyvä hoitaa hyvissä ajoin etukäteen. Huippuluennoitsijoiden kanssa on aina sovittava kuvauksesta, samoin jos lähetyksissä on lapsia, kuvauslupa pitää aina kysyä.

Teemu kertoi, että Kansalliskirjasto käyttää etälähetyksiin pääasiassa Adobe Connect Pro – ohjelmaa. Adobeen on päädytty mm. sen vuoksi, että katsojan ei tarvitse asentaa omalle koneelleen mitään ohjelmia, lähetykset toimivat hyvin myös mobiililaitteilla ja vuorovaikutteisuus toteutuu Adobella hyvin. Suurimmissa tapahtumissa käytetään myös Youtube-streamausta. Kansalliskirjastossa kaikkiin etälähetyksiin pyydetään ilmoittautuminen ja myös palautteet kerätään systemaattisesti. Tämä helpottaa mm. tilaisuuksien tilastoinnissa ja antaa tärkeää tietoa tapahtuman järjestäjille. Teemu painotti myös sitä, että etälähetyksissä tekniikka on osa toteutusta. Tärkeää on myös lähetyksiin valmistautuminen, esimerkiksi etäosallistujille annettavat selkeät ohjeet ja yhteystiedot, mahdollisten ongelmatilanteiden varalta. Järjestäjän tulee huomioida kaikissa tilanteissa myös etäosallistujat.

Antti Sauli kertoi kansainvälisen viestinnän kuulumiset. Kansainvälinen tiimi on osa Helsingin kaupunginkirjaston toimintaa ja siinä työskentelevät Lotta Muurinen ja Antti Sauli. Kansainvälisen viestinnän tavoitteena on viestiä Suomen kirjastoista ja kirjastolaitoksesta ulkomaille, sekä tuoda ulkomailta viestiä Suomen kirjastokentälle. Tekeillä on myös teemapaketteja eri aiheista, esim. digitaalisuudesta, eri asiakasryhmien palveluista ja lukemisen edistämisestä. Alueilta toivotaan hyviä esimerkkejä eri palveluista ja projekteista, sekä ideoita siitä, mitä viestiä alueilta toivotaan välitettäväksi muualle maailmaan. Mikäli mielessä on ajatuksia aiheeseen liittyen, niin kannattaa olla yhteydessä Anttiin ja Lottaan.

Eeva Pilviö kertoi monikielisen kirjaston palveluista. Monikielinen kirjasto on OKM:n tukemaa toimintaa. Kokoelma sijaitsee Pasilan kirjastossa ja sisältää 21 000 nimekettä. Aineistoa voi tilata kaikkiin kirjastoihin Suomessa. Aineistoa löytyy n. 80 kielellä ja kirjojen lisäksi kokoelma sisältää myös lehtiä, musiikkia ja elokuvia. Suurimmat kokoelmat ovat arabian, kiinan ja somalin-kielisiä. Kirjasto voi saada siirtokokoelman lainaksi 3- 4 kuukauden ajaksi ja lainoja voi uusia.

Kirjastojen ulkopuolinen puhujavieraamme oli tohtoriopiskelija Morgan Shaw Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Morganin tutkimuskohteita ovat kestävän kehityksen liikenneratkaisut ja teknologian rooli yhteiskunnassa. Morganilla on myös taustaa kirjastomaailmasta. Hän on tutkinut mm. eurooppalaisten talousalan oppilaitosten kirjastojen tulevaisuutta.

Morganin esityksen runkona oli neljä kysymystä. Miten tulevaisuutta voidaan tutkia? Mikä on yleinen kirjasto? Millaisia muutoksia tulee tapahtumaan yleisten kirjastojen toimintaympäristössä? Miten yleisten kirjastojen rooli muuttuu tulevaisuudessa?

Ja sitten tiivis yhteenveto vastauksista…Tulevaisuuden suhteen ei ole olemassa faktoja, eikä mikään ole täysin ennalta määrättyä. Sekä yksilön, että yhteisöjen toiminta vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuudesta tulee muodostumaan. Tulevaisuuden tutkimus pyrkii muodostamaan kokonaisvaltaisen näkökulman siitä, millainen tulevaisuus on odotettavissa. Kysymystä numero kaksi, mikä on yleinen kirjasto, Morgan lähti mielenkiintoisesti havainnollistamaan kirjasto – termin selityksillä. Vertailuna oli Oxford English Dictionaryn ja Wikipedian kuvailut kirjasto –käsitteestä. OED kuvaili kirjaston ainoastaan kirjojen kautta. Kirjasto on julkinen instituutio, jossa on kokoelma kirjoja. Wikipedian selitys kirjastolle oli aivan toinen. Sen mukaan, kirjastossa on mm. laaja kokoelma aineistoa ja ammattitaitoinen henkilökunta neuvomassa ja järjestämässä tietoa, sekä tulkitsemassa tiedontarpeita. Kirjasto tarjoaa kansalaisten käyttöön sekä hiljaisia tiloja, että tiloja yhteistoimintaan. Kirjasto tarjoaa pääsyn elektroniseen aineistoon ja verkkopalveluihin, ja ulottaa siten kirjaston palvelut seinien ulkopuolelle. Kirjastot ovat yhteisönsä keskuksia ja niissä tuetaan elinikäistä oppimista. Kirjastot tukevat kansalaisyhteiskuntaa ja huomioivat vähemmistöjen oikeudet. Vaikka tämä oli hyvin tiivistetty ja lyhennetty versio Wikipedian tekstistä, niin voiko vielä selvemmin tuoda esille kirjastojen roolin laajentumista ja muuttumista?

Kirjaston toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat väistämättä myös kirjastoon. Suuria muutostrendejä ympäristössä ovat mm. globalisaatio, demografiset muutokset, teknologiset muutokset, kuten tekoäly, digitalisaatio, oppimis- ja koulutusympäristön muutokset, taloudessa tapahtuvat muutokset, urbanisaatio, polarisoituminen, arvojen ja arvostusten muutos, ilmastonmuutos ja muuttuvat työtavat ja työvälineet. Jokainen näistä osioista on sisällöltään laaja, ja niiden vaikutukset yhteiskuntaan moninaiset.

Ja entä sitten kirjastojen rooli tässä muuttuvassa maailmassa? Tehtävät ja mahdollisuudet olivat lähes hengästyttävää kuunneltavaa. Joudun nyt karkeasti nostamaan vain pääkohdat esiin, jotta teksti pysyisi edes joissain rajoissa… Kaikki edellä olevat ympäristön muutokset tulevat siis todennäköisesti jollain tavalla näkymään myös kirjastojen toiminnassa. Oppimisen tavat muuttuvat nykyisestä kuunteluun ja lukemiseen perustuvasta mallista kokemuspohjaiseen oppimiseen. Kirjastotkin muuttuvat samalla paikoiksi, joissa mahdollistetaan yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen. Kirjastot tarjoavat välineitä tiedon tuotantoon, esimerkiksi erilaisia teknologisia ratkaisuja, kuten robotiikkaa, tai osaamisen välineitä, kuten vaikkapa koodausta.

Kirjaston tiedonhankinnan opastus muuttuu kohti tiedonhallinnan opastamista. Oleellista tulevaisuudessa ei ole se, osaako asiakas hakea tietoa kirjastojärjestelmästä, tai erilaisista tietokannoista. Tärkeämpää on välittää ymmärrystä koko siitä ekosysteemistä, missä tieto liikkuu, sekä lisätä kansalaisten ymmärrystä oman henkilökohtaisen tietonsa hallintaan. Kirjastojen on tärkeää myös ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet ja hyödyntää niitä toiminnoissaan. Kirjastojen tulee toimia myös demokratian edistäjinä ja luotettavan tiedon välittäjänä. Kirjastoilla voi olla rooli myös vaihdantataloudessa.

Pystymmekö vastaamaan näihin tulevaisuuden muutoksiin, samalla kuitenkin säilyttäen myös sitä ydintä, joka on toimintamme pohja? Yksi asia Morganin esityksestä kuitenkin tuli selkeästi ilmi. Henkilökunta on edelleen tärkeä osa koko toimintaa, henkilökunnan rooli tulee vain muuttumaan ympäristön muutoksen mukana.

Helsingin kaupunginkirjaston digitaalisen syrjäytymisen ehkäisy –hankkeesta kertoivat Miikka Auer, Katja Jokiniemi ja Tomas Lamas. Kaupunki on myöntänyt kirjastolle 100 000 euron erillismäärähän hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen painotus on henkilökunnan koulutuksessa ja hanke koostuu neljästä toimenpidekokonaisuudesta. Kokonaisuudet ovat asiakaspalveluhenkilökunnan taitotason nosto, joka tapahtuu kirjastoihin jalkautuvana toimintana, ja on asiakaspalvelussa toimiville pakollinen. Muita osia ovat sähköisen asioinnin osaamisen tukeminen, e-aineistojen opastus asiakkaille ja henkilökunnalle, sekä tulevaisuuden arjen osaaminen.

Aamupäivän jälkeen jatkoimme päivää kirjastojen ajankohtaisilla kuulumisilla. AKE-alueet ovat sekä kooltaan, että rakenteeltaan erilaisia. Kaikilla alueilla on lähdetty tutustumaan alueen kirjastoihin ja rakentamaan yhteistyötä. Suurin osa alueista on tehnyt osaamistarvekartoituksia omalla alueellaan ja kartoittanut samalla myös alueen kirjastojen erityisosaamista, sekä osaamisvajeita. Koulutukset ovat kaikilla toiminnassa jo koko AKE-alueen kattavina, ja etälähetyksiä on hyödynnetty koulutusten osana. Myös vertaisoppimista ja työntekijävaihtoa on kokeiltu.

Lopuksi keskustelimme vielä lyhyesti päivästä kokonaisuudessaan, sekä alustavasti vuoden 2019 suunnitelmista. Vuosi 2018 on mennyt kaikkien osalta vielä harjoittelun merkeissä. Ensi vuodeksi pyrimme löytämään toimivat tavat myös yhteisille kokouksille. Nämä ns. koordinaattorikokoukset jatkuvat hieman erilaisissa merkeissä ensi vuonna. Kokeilemme todennäköisesti mallia, jossa yksi tai useampi AKE-kirjasto yhdessä järjestävät kokouksen. VAKE puolestaan keskittyy teemoitettuihin kokouksiin. Lisäksi otamme käyttöön säännölliset webinaarit, esim. kerran kuukaudessa.