Erityisryhmien kirjastopalvelut – koulutuskokonaisuus

Eilen Vaasassa käynnistyi ensimmäinen koulutustilaisuus aiheesta Erityisryhmien kirjastopalvelut. Koulutuskokonaisuus on suunniteltu niin, että sitä on mahdollista tilata kaikille AKE-alueille. Koulutuksen sisältö keskittyy neuropsykiatriin sairauksiin. Näkökulma erityisryhmiin on siis hieman toinen, mitä yleensä olemme tottuneet ajattelemaan erityisryhmien kirjastopalveluiden pitävän sisällään.

Suunnittelija Tarja Tikkanen Mielenterveyden keskusliitosta kertoi yleisimmistä psykiatrisista sairauksista, ja siitä miten ne saattavat ilmetä esimerkiksi erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa. Pohdimme ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta, millaisia tilanteita itse kullekin on tullut asiakastyössä vastaan, sekä keinoja vaikeiden tilanteiden selvittämiseen.

Neuropsykiatrinen valmentaja Minna Joensuu valaisi puolestaan ADHD ja ADD -häiriöiden taustoja ja oirekuvia. Vinkkejä saatiin erityisesti näitä tarkkaavaisuushäiriöitä omaavien lasten ja nuorten kanssa työskentelemiseen. Usein suhteellisen pienilläkin keinoilla voidaan esimerkiksi ryhmätilanteissa saada lapsen tai nuoren mielenkiinto säilymään ja parantaa keskittymistä.

Päivän viimeisenä aiheena kuultiin autismin kirjosta, josta meille kertoi neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Lehto. Autisimin kirjoon kuuluvat esimerkiksi Aspergerin syndrooma. Usein autismin kirjoon kuuluvat sairaudet eivät näy ulospäin, ja tästä syystä erilaisissa vuorvaikutustilanteissa voidaan viestejä ja käyttäytymistä tulkita väärin.

Päivä antoi kokonaisuudessaan eväitä kaikille, jotka työssään ovat vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Monilta hankalilta tilanteilta voidaan välttyä, tai ne voidaan ainakin ratkaista sujuvammin, kun ymmärretään eri asiakasryhmien käyttäytymistä paremmin. Koulutustilaisuudessa todettiinkin, että tällainen koulutus olisi erityisesti tarpeen uusille työntekijöille, joille erilaiset asiakaspalvelukokemukset ovat vielä uusia.

Koulutusyhteistyötä tammikuussa

Koulutusyhteistyökokouksen parissa kokoonnuttiin siis taas tammikuussa, ja tällä kertaa talvisessa Turussa. Lumisateesta ja myöhästelevistä junista huolimatta paikalla olivat kaikkien AKE-alueiden koulutusvastaavat, osa etäyhteydellä.

Lumisateinen Turku aamulla
Tältä näytti lumisateisessa Turussa

Kokouksen aluksi kuulimme Aluehallintoviraston ajankohtaisia kuulumisia. Koulutusta on tulossa alkuvuonna mm. lainsäädännöstä ja tiedolla johtamisesta. Kifin koulutuskalenterista voi tarkistaa ajankohdat ja ilmoittautumislinkit. AVI:lle voi myös ehdottaa koulutusaiheita, joten jos on mielessä koulutustoiveita, kannattaa olla yhteydessä AVI:hin päin.

Pohdimme seuraavaksi yhteisten valtakunnallisten koulutusten järjestämistä. Idea on hyvä, mutta käytännössä on usein haastavaa löytää kouluttajia, jotka olisivat valmiita kiertämään koko Suomen alueella. Ensimmäinen tällainen koulutuskokonaisuus on nyt suunniteltu ja AKE-alueet voivat tilata sitä halutessaan alueilleen.

Ryhmätöissä pohdimme mm. alueellisten osaamisverkostojen ja työryhmien roolia ja tehtäviä, yhteisen työalustan tehokkaampaa käyttöä, osaamiskartoitusten yhteismitallisuutta, tavoitteiden mittaamista ja verkostoimaisen työtavan omaksumista. Lopuksi vielä kävimme lävitse digitukeen liittyviä asioita.

Työryhmän toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Yhteisellä pohtimisella ja käytäntöjen jakamisella saamme kaikki vertaistukea ja uusia ideoita. Seuraavan kerran kokooonumme 14.5 Seinäjoella. Koulutustyöryhmän verkkosivuilta voi lukea koko muistion.

Vake-toiminnan ajankohtaista 2019

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2019 kaikille!

Valtakunnallisen kehittämistehtävän puitteissa järjestettävät kokoukset starttaavat tammikuussa koulutusyhteyshenkilöiden kokoontumisella Turussa. Kokouspäivä on 29.1 ja paikkana on Turun pääkirjaston Studio. Koulutustyöryhmän kokoonpano ja edellisen kokouksen muistio löytyvät työryhmän verkkosivuilta.

Helmikuussa on vuorossa vuoden ensimmäinen yhteinen kokous kokoonpanolla OKM/AVI/AKE/VAKE. Kokouspaikkana on Oodi ja päivämäärä 20.2. Asialistalle on jo tullutkin monia hyviä ideoita, kiitos niistä!

Vake on myös mukana Educa-messuilla, jotka järjestetään 25.- 26.1. Helsingin messukeskuksessa. Educa-messujen ohjelma ja näytteilleasettajat löytyvät messujen verkkosivuilta.

Ensi viikolla aloitamme työstämään yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa ns. kehittämispäivää, josta tiedotamme tarkemmin aiheen, ajankohdan ja paikan varmistuessa.

Kehittämispäivän teemaakin hieman sivuten, muutama sana tänään julkaistusta mielenkiintoisesta Sitran raportista, Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina. Sitrahan on julkaissut jo useamman kerran listauksia ns. megatrendeistä. Heikot signaalit täydentävät Sitran visiotyötä ja haastavat ajattelemaan tulevaisuutta hieman eri tavalla. Julkaisu toimii myös työkirjana jokaiselle, joka haluaa oppia tunnistamaan näitä signaaleja esimerkiksi omassa ympäristössään. Julkaisusta löytyy myös selityksiä monille käsitteille, joita tulevaisuuskeskustelut usein vilisevät. Mikäli vaikkapa termit lohkoketju ja tranhumanisti ovat vieraita, kannatta lukaista Sitran julkaisu.

 

Valtakunnallista koulutusyhteistyötä

Kokoonnuimme viime viikon torstaina Pasilan kirjastossa koulutusteeman ympärille. Kokoukseen osallistuivat AKE-kirjastoissa koulutuksia järjestävät henkilöt, AVI:n edustajat ja me valtakunnallista tehtävää hoitavat. Kuulimme aluksi AVI:n ajatuksia ja suunnitelmia vuoden 2019 koulutuksiin liittyen. Mielenkiintoisia ja tärkeitä teemoja on tarjolla taas ensi vuodeksikin. Jo perinteisten laki- ja hankepäivien lisäksi kannattaa huomioida esimerkiksi Tiedolla johtamisen – kokonaisuus, josta saa työkaluja vaikkapa toiminnan suunnittelun avuksi.

Lähdimme ryhmäkeskusteluin avaamaan päivän teemaa, eli osaamisen kehittämistä. Keskustelujen kautta syntyi monia hyviä ideoita, joita on tarkoitus yhdessä lähteä toteuttamaan ensi vuonna. Pyrkimyksenä on esimerkiksi suunnitella koulutuksia yhdessä, jakaa koulutusten järjestämiseen liittyvää tietoa, yhtenäistää koulutuspalautelomakkeet ja kerätä koulutustallenteet yhteiseen pankkiin. Monia muitakin hyviä ideoita syntyi. Niistä ja muusta päivän annista voi lukea tarkemmin kokousmuistiosta.

Ryhmän tehtävä on haastava. Osaamisen kehittäminen on jo teemana laaja ja tehtävää ei helpota se, että toimintakenttänä on kymmenen erilaista aluetta (yhdeksän + pääkaupunkiseutu). Haasteista huolimatta yhteistyö lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Koulutustyöryhmän jäsenien asiantuntemus ja innokkuus jakaa osaamista ja tietoa kaikkien käyttöön tulee varmasti tuottamaan tuloksia.

Ja vielä vinkki kaikille oman ammattitaidon kehittämisestä kiinnostuneille, sekä jatkoksi edelliseen postaukseen. Kirjastoseuralla on parasta aikaa meneillään haku mentorointiohjelmaan. 

Osaamisen ja palvelujen kehittämistä Espoossa

Kävimme eilen Päivin kanssa tapaamassa Oili Sivulaa Ison Omenan palvelutorilla. Moni on varmaan jo käynytkin tutustumassa palvelutorin toimintaan. Lyhykäisesti kyseessä on siis palvelukonsepti, jossa julkisia palveluita on keskitetty yhteen toimipisteeseen asioinnin helpottamiseksi. Palvelutorilta löytyy kirjastopalvelujen lisäksi esimerkiksi neuvola, nuorisopalvelut, Kela ja terveysasema. Kirjaston palveluvalikoima on myös monipuolinen. Palvelutorilta löytyy mm. Stage, pajatoimintaa ompelukoneista puutyöverstaaseen, musiikkistudio ja soittohuone, mutta näiden lisäksi tarjolla on myös esimerkiksi hiljaista tilaa.

Espoon kirjasto on ollut monessa toiminnassa edelläkävijä. Halusimmekin kuulla, miten ideat ja palvelut heillä syntyvät, ja miten henkilöstön osaamista kehitetään tällaisessa, ei ehkä niin perinteisessä kirjastoympäristössä. Mielikuvissa Espoon kirjastoon liittyy myös kiinteästi kaksi palvelukokonaisuutta; monikulttuurisuustyö ja nuorten kirjastopalvelut. Näistä kuulimme myös lisää käyntimme yhteydessä.

Sunniva Drake valotti meille Espoon kirjaston monikulttuurisuustyötä, jota on tehty, ja tehdään monella eri tavalla. Palveluihin kuuluvat mm. kielikahvilat, cv-klinikat, asiointipalvelut, suorarekrytointitilaisuudet ja jopa suurlähetystövierailut. Monikulttuurisuus näkyy myös kirjaston rekrytoinneissa.

Nuorten kirjastopalveluja Espoossa aloitettiin kehittämään aktiivisesti kauppakeskuskirjastojen tulon myötä. Nuorten tulo kirjastoihin tarkoitti alussa ääntä ja häiriöitäkin. Tilannetta lähdettiin ratkomaan tarjoamalla nuorille kohdennettuja palveluja. Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään esimerkiksi nuorisotoimen kanssa. Uudeksi kohderyhmäksi on havaittu nuoret, jotka eivät enää kuuluu lasten kirjastopalvelujen piiriin, mutta ovat kuitenkin liian nuoria varsinaisiin nuorille suunnattuihin kirjastopalveluihin, eli puhutaan ns. väliryhmästä.

Miten Espoossa sitten toteutetaan sitä alussa mainittua osaamisen kehittämistä? Ensinnäkin kirjastossa pyritään huomioimaan ja ottamaan käyttöön henkilökunnan vahvuudet. Kokeilla saa, ja saa myös erehtyä ja epäonnistuakin. Palveluja ja toimintaa kehittää koko henkilökunta. Palvelujen tarve lähtee asiakkaista ja yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista, joihin reagoidaan tarvittaessa nopeastikin. Se mikä pysyy, ja mikä on pohjana kaikelle työlle, ovat kirjaston arvot: sivistys, rohkeus ja yhteiskuntavastuu.

Espoossa on käytössä työkierto. Tavoitteena on, että koko henkilökunta kiertää, mutta varsinkin esimiesten työkiertoa on toteutettu aktiivisesti. Pedagogisia taitoja pidetään tärkeinä, ne ovat osana jokaisen työnkuvaa. Kirjastossa kannustetaan oppimaan, mutta myös kaupunkitasolla oppimista tuetaan esimerkiksi stipendikukkarolla, joka tarkoittaa sitä, että henkilöstön on mahdollista saada rahallista tukea omalla ajalla tapahtuvaan työtä tukevaan kouluttautumiseen.

Espoon kirjaston mutkaton tapa toimia ja omaksua uutta tekee vaikutuksen. Useinhan tässä arjen ja byrokratian keskellä käy niin, että hyvä idea hukkuu jonnekin matkan varrelle. Tie ideasta toteutukseen on aivan liian usein turhan pitkä. Suunnitteluakin toki tarvitaan, mutta suunnitteluvaihe usein venyy. Ja sitten lopulta siinä vaiheessa, kun ja jos päästään toteutukseen asti, on matkaväsymys jo iskenyt, ainakin osalle meistä…